Pirjo Koski
Revontulikytiksessä odottelin revontulia ilmaantuvaksi hetkenä minä hyvänsä. Tuijottelin mietteissäni kahviä juoden etelän eli Laitilan suuntaan. Oli oikea valinta lähteä Pyhärantaan, pilviä näytti riittävän Laitilassa. Kun käännyin ympäri kohti pohjoista, oli vastassa järeä näky. Revontuliseinämä joka poimuili ja näytti nousseen tyhjästä.
Ja mitä pilvirantuja idän suunnilla on? Ei pahus…eivät nuo olleet pilviä laisinkaan. Samassa meni kahvia henkeen. Yskin hetken veden valuessa silmistäni. Nuohan ovat selkeät dyynit! Dyynirepolaiset olivat palanneet selvempinä kuin aikoihin.
Nyt ei oikein ehtisi tukehtumaan kahviin, köhin hetken ja sain hengityksen kulkemaan. Samassa hahmotin taivaalta niin kutsutun dyynihyllyn, joka yleensä edeltää dyynimuotoa.
Mistä ihmeestä tuo kaari hyllyineen nousi? Sitten repesin toimintaan. Haalin autosta tavarat kuumeisesti kokoon, sytytin otsavalon ja pinkaisin kohti kuvauspaikkaani eli kallion huippua.
Kallion päälle päästessäni pystytin jalustan, sohin paikalleen kameran ja mietin ”anna nainen palaa, estradi on sinun”. Olin maanomistajan luvalla liikenteessä, joten mieli oli keveä.
Edessäni levittyi alhaalla graniittinen avolouhos ja ympäristössä kohosivat isot sepelikasat, joita on kivaa tönkiä kesäisin. Taivaalla telmivät rakkaat dyynireposet.
Oli hengästyttävän upeaa päästä seuraamaan dyynien muodostumista. Ensin taivaalle levisi jättiläismäinen, poimuileva vihreä undulaatio, joka siis koostui vihreästä revontulesta.
Tämä on todellinen revontulikaarien barbababa ja siitä muodostuu myös dyynihylly. Dyynien rakenne oli tapahtumahetkellä niin selvästi näkyvillä idän suunnan kaaressa, etten muista vastaavaa kuvanneeni sitten vuoden 2018.
Siinä kohtaa, kun dyynien alapuolella ollut revontulivyö aktivoitui ja sinkosi ensimmäiset, hennon lilat revontulisäteet vielä vaalealle taivaalle rauhallisen dyynirevontulen joukkoon, pääsi riemunkiljahdus!
Vihreälle epäselvälle barbababalle yötaivaalla on nimi, giant undulation eli vapaasti käännettynä jättiläismäinen undulaatio, joka on se osa revontulesta, johon revontuli dyynit yleensä muodostuvat. Dyynit taas ovat revontulien eräs uusi muoto, jota olin löytämässä taannoin, meitä oli siis isompi ryhmä.
Dyynien synty on seuraava: silloin tällöin korkealla mesosfäärissä happiatomit riehaantuvat vuoksiaalloiksi. Tuloksena on painovoima-aaltoja, jotka näkyvät revontulissa vaakasuuntaisina laineina eli dyyneinä. Painovoima-aaltojen tieteellinen nimitys on “mesosfäärin boret”.
Kirjoittaja on laitilalainen ilmiökuvaaja.