Sivistystoimen palvelupäällikkö Nestori Mäkelän mukaan on hyvä, että kouluterveyskyselyn tulokset tulevat aikaisemmin.
– Tavallisesti olemme nyt alkuvuodesta vasta päässeet tekemään tuloskoonteja. Nyt kun tulospalvelu uudistui, tulokset tulivat heti syksyn aikana ja niitä on jo hyödynnetty päätöksenteossa ja kouluissa, Mäkelä sanoo.
Yksi huomiota herättävä asia kyselyn tuloksissa liittyy yhteisöllisyyden kokemukseen. Vahvimmin tämä näkyy yläkoululaisten tyttöjen vastauksissa. Vain 17,1 prosenttia yläkoululaisista tytöistä tunsi olevansa tärkeä osa koulunsa yhteisöä. Tyttöjen ja poikien ero on räikeä. Pojista liki puolet koki olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä.
– Silti todella merkittävä osa myös pojista ei koe olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä, Vinterbäck muistuttaa.
Yhteisöllisyyden vahvistaminen on ollut Laitilassa työn alla jo ennen kouluterveyskyselyn tulosten saapumista. Toissa lukuvuonna Laitilassa työskenteli koulunuorisotyöntekijä. Viime lukukaudella sellaista ei ollut, mutta tälle lukukaudelle koulunuorisotyöhön on jälleen saatu rahoitus.
Vinterbäckin mukaan koulunuorisotyö ei kuitenkaan ole vielä päässyt kunnolla alkuun. Aiemmin tehtävään oltiin palkkaamassa yhtä täysipäiväistä nuorisotyöntekijää, mutta nyt on päädytty siihen, että kouluun palkataan kaksi osa-aikaista.
– Tähän kahden työntekijän malliin päädyttiin, koska näin toimintaa voidaan tehostaa ja turvata sen paremmin sen jatkuvuutta. Lisäksi tässä on hyötynä se, että koulunuorisotyöntekijät voivat toimia työparina, Vinterbäck sanoo.
Toinen koulunuorisotyöntekijä on jo aloittanut ja toinen aloittaa hiihtoloman jälkeen. Lisäksi Laitilaan on saatu rahoitus, jolla kaupunki on palkannut kaksi projektityöntekijää yhteisöllisyyttä tukemaan.
Mäkelä muistuttaa, ettei kahden vuoden välein toteutettava kouluterveyskysely ole ainoa tapa seurata nuorten hyvinvointia Laitilassa. Esimerkiksi koulukiusaamisen suhteen teetetään kyselyjä, joiden tulosten pohjalta ryhdytään tarvittaessa toimeen. Uusimpien kouluterveyskyselytulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että kiusaamisen vastaiset toimet ovat vähentäneet koulussa tapahtuvaa kiusaamista.
Nuorisopäällikkö Tero Vinterbäck muistuttaa, ettei parantunut tulos ole merkki siitä, että työ olisi valmis.
– Se on vakava ja aina ajankohtainen aihe, joka vaatii jatkuvaa työstämistä, mutta mitä enemmän voidaan siirtyä siihen, että sen parissa tehtävä työ olisi entistä enemmän ennaltaehkäisevää, sen parempi, Vinterbäck sanoo.
Kyselyn tuloksista käy ilmi, että seksuaalissävytteisen kommentoinnin, ehdottelun ja kuvamateriaalin näyttäminen on 4.–5.-luokkalaisten keskuudessa lähes tuplaantunut kahden vuoden aikana. Noin 11 prosenttia 4.–5.-luokkalaisista kertoo kohdanneensa tällaista.
– Ei tämän ikäisten kuuluisi joutua kokemaan tällaista missään tilanteessa, Mäkelä sanoo.
Mäkelä muistuttaa, että kouluterveyskyselyn kysymykset eivät ole samoja kuin tuloksissa esitetyt indikaattorit. Eli lapsilta ei kysytä seksuaalissävytteisestä kommentoinnista tai ehdottelusta vaan kysymykset ovat konkreettisempia ja lapsille helpommin ymmärrettäviä. Yksi indikaattori on siis useamman kysymyksen summa.
Yksi apu näihin tilanteisiin on Laitilassa vuosi sitten käyttöön otettu Someturva. Sen kautta voi kysyä anonyymisti toimintaohjeita, jos netissä tai sosiaalisessa mediassa kohtaa häiritsevää sisältöä tai kiusaamista. Tarjolla on sekä psykologista apua että lainopillista neuvontaa.
Someturva toimii myös kaupungin apuna. Mikäli Someturvassa havaitaan haitallisia someilmiöitä Suomessa tai pohjoismaissa, niistä tiedotetaan kuntia ja annetaan suosituksia siitä, miten niihin kannattaisi reagoida.
Esimerkiksi viime syksynä saatiin tieto uudesta someilmiöstä, jossa esiintyi myös kiusaamista. Tästä ei mennyt montaa päivää kun ilmiö saapui Laitilaan.
Koulumaailman puolelta hyvä uutinen on esimerkiksi sekin, että lukiossa kaikki vastaajat kokivat saaneensa apua silloin kun ovat sitä tarvinneet. Luvut ovat parempia kuin alueellisesti ja valtakunnallisesti.
– Laitilan lukio sopivan kompakti ja tulos kuvaa sitä, että tukea on saatavilla.
Yksi ilonaihe kyselyn perusteella on se, että yläkoululaiset liikkuvat aiempaa enemmän. Vinterbäck kertoo, että tähän on myös nuorisotoimessa panostettu tarjoamalla matalan kynnyksen kerhoja ja kursseja.
– Meillä on nuorisotoimen kerhoja, joista osaa pysyy samanlaisina vuodesta toiseen, kuten kuntosalikerho ja sitten on erilaisia kokeiluluonteisia kursseja, joista viimeisimpänä oli joulukuussa tankotanssikurssi, hän kertoo.
Osa kerhoista toteutetaan yhteistyönä muiden tahojen kanssa. Esimerkiksi alakoululaisten salibandykerho on peräti kolmen toimijan yhteistyön tulos.
Nuorisotoimen lisäksi siinä ovat mukana Laitilan Jyske ja Laitilan-Pyhärannan 4H-yhdistys.
Kotona kannattaa vaalia hyvää keskusteluyhteyttä
Vaikka kyselyn nimi on kouluterveyskysely, se mittaa suurelta osin sellaisia asioita, jotka eivät liity kouluun. Yksi tällainen asia on nuorten ja vanhempien välinen keskusteluyhteys ja kannustava ilmapiiri kotona. 4.-5.-luokkalaisista hieman yli puolet ja yläkoululaisista ja lukiolaisista hieman alle puolet kokee, että keskusteluyhteys vanhempiin on hyvä. Yläkouluikäiset tytöt korostuvat tässä, sillä heistä vain hieman alle kolmannes pitää keskusteluyhteyttä hyvänä.
Sivistystoimen palvelupäällikkö Nestori Mäkelä kehottaa vanhempia olemaan kiinnostuneita kaikenikäisten nuorten kuulumisista. Tällöin esimerkiksi mielen hyvinvointiin liittyvät seikat saattavat helpommin tulla huomatuksi kotona.
– Eihän huoltaja ole välttämättä se, jolle asiasta kerrotaan. Uskoisin kuitenkin, että avoin ilmapiiri voisi tukea sitä, että asia tulisi Avoin ilmapiiri kotona, mielen hyvinvointi, Mäkelä sanoo.
Nuorisopäällikkö Tero Vinterbäck kehottaa perheitä kiinnittämään huomiota siihen, että nuoret saavat riittävästi unta. Vaikka laitilalaisnuorten nukkuminen on nyt paremmalla tolalla kuin edellisen kyselyn aikoihin, osa nukkuu vieläkin liian vähän. Tämä on asia, johon vanhemmat voivat vaikuttaa.
Vinterbäckin mukaan riittävä uni on hyvinvoinnin kannalta ehkä kaikkein merkityksellisin asia. Nuoruusaikaan kuuluu, että nukkumisrytmi muuttuu jonkin verran myöhäisemmäksi. Silti olisi hyvä rauhoittaa yö nukkumista varten.
– Voisiko nuoren kanssa esimerkiksi sopia, että nukkuminen ei tapahtuisi puhelimen kanssa, Vinterbäck sanoo.
Se, että mennään myöhään nukkumaan voi johtaa siihen, että herätään myöhään. Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että sekä yläkoululaisista että lukiolaisista yli 40 prosenttia jättää aamupalan väliin.
Laitilassa on pohdittu aamunuokkaria, jossa olisi tarjolla aamupala. Toiveissa on, että tätä voitaisiin kokeilla jo kuluvan kevään aikana.
– Sen kautta nuori voisi itse huomata positiivisen vaikutuksen omaan vointiin sen päivän aikana ja sitä kautta voisi tarttua aamupalaan kotonakin, Vinterbäck kertoo.
