MITÄ mieleesi nousee, kun katsot vaikkapa Laitilan toria tai Untamalan kylänraittia?
– Paikka tai maisema on usein paljon enemmän kuin se, mitä näemme ja vieläpä niin, että eri ihmisille sama paikka voi olla luonteeltaan aivan erilainen, avaa Laitilan kaupunkisuunnittelija Satu Sarkoranta, joka tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta maisemien luonteista.
Maiseman luonne tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tietyllä maantieteellisellä alueella on näkyvissä paitsi ihminen ja luonnon tekijät myös ihmisten näkemykset ja kokemukset kyseisestä alueesta.
IHMISET toimivat osana maisemaa, joten he vaikuttavat siihen ja heillä on siitä jokin tunne, käsitys.
– Maiseman luonne paljastuu, kun selvitetään maiseman historiaa ja rakennetta, havainnoidaan sitä paikan päällä, kuvaa Sarkoranta hieman vaikeaselkoista asiaa.
Millaisia asioita maisemasta sitten voidaan havainnoida?
– Tarkastellaan millaisia ääniä tai tuoksuja paikkaan liittyy, entä onko siitä olemassa tietoa tai vaikkapa tarinoita, niin sanottua hiljaista tietoa.
JOHONKIN maisemaan voi liittyy perimätietoa vaikkapa henkirikoksista, löydetyistä muinaisaarteista, uskomuksia tai niihin liitetään jopa satumaisia olentoja, kuten jättiläisiä tai maahisia.
– Tällaisetkin asiat vaikuttavat käsitykseemme maisemasta ja ne ovat osa kyseisen paikan luonnetta.
Sarkoranta antaa esimerkin, miten tiedon lisääntyminen muuttaa jonkin maiseman luonnetta.
– Kun tarkastelin Laitilan keskustan vanhaa karttaa, huomasin että Teollisuustien lähellä luki tehdas. Itselleni asia oli aivan vieras, mutta Laitilassa varttunut työkaverini tiesi, että kyseisellä paikalla on sijainnut Fazerin suklaatehdas. Siellä kuulemma on valmistettu Mignon-munia, hän kertoo hämmästyneenä ja innostuneena.
Kalannissa syntyneellä ja jo pidempään Laitilassa asuneella Sarkorannalla ei ollut tietoa moisen tehtaan olemassaolosta.
– Mutta monelle laitilalaiselle tuo maisema sisältää muistijäljen suklaamunista ja vaikuttaa tietysti siihen luonteeseen ja miten alue koetaan.
LAITILAN kaupunki selvitti viime syksynä karttakyselyllä laitilalaisilta, mitkä keskustan alueella sijaitsevat paikat ovat heistä miellyttäviä ja mitkä puolestaan epämiellyttäviä.
– Laitilassa tämä oli vasta ensimmäinen kerta, kun ihmisiä osallistettiin maankäytön suunnitteluun tällä tavalla. Monissa kunnissa tämä on jo suosittu menetelmä, Sarkoranta tietää.
Kyselyn tulokset analysoidaan paikkatietojärjestelmässä ja aineistosta laaditaan osayleiskaavan liitekartta. Kysely on myös osa ympäristöministeriön Maiseman luonnealuearviointi -hanketta, josta ilmestyy kevään aikana raportti ympäristöministeriön julkaisusarjaan.
– Laitila on siinä isosti esillä, koska olemme yksi esimerkkipaikka, toinen on Meri-Pori, Sarkoranta kertoo.
KYSELYYN vastanneet listasivat miellyttäviksi paikoiksi muun muassa Kirkkopuiston sekä yleisesti kaupungin puistoalueet. Lisäksi esiin nousi tori, kirjasto ja Untamalan kylänraitti. Lisäksi miellyttäviksi paikoiksi listattiin monet luontokohteet, nimeltä mainittiin esimerkiksi Ilvesvuori ja Särkijärvi.
Epämiellyttäviksi paikoiksi puolestaan luonnehdittiin Eurantien alikulkua, koulukeskuksen ympäristöä ja keskustan aluetta. Syiksi mainittiin muun muassa roskaisuus tai epäsiisteys. Yksittäisistä rakennuksista mainittiin Kaukolantien varrella sijaitseva vanha huoltamorakennus, joka on ollut vuosikaudet tyhjillään. Rakennus on pahoin rapistunut.
Yllättikö näistä joku Sarkorannan?
– Ei oikeastaan. Ihmisillä on melko yhteneväiset ajatukset siitä, mikä koetaan miellyttäväksi ja mikä epämiellyttäväksi.
KAUPUNKILAISILTA kysyttiin myös, mitä keskustan alueella pitäisi kehittää. Esiin nousivat muun muassa monet risteysalueet sekä ylipäänsä ydinkeskusta, jonne toivottiin ainakin lisää istutuksia ja penkkejä.
– Lisäksi toivottiin, että kaupunki panostaisi Kaukolan ja Välimetsän leikkipuistoihin, Sarkoranta lisää.
Verkkokyselyn avasi kaikkiaan 239 ihmistä ja vaikka moni aloitti kysymyksiin vastaamisen, niin lopulta murto-osa, 27, palautti täytetyn kyselyn.
– Saattaa olla, että moni on kokenut vaikeaksi määritellä miksi jokin paikka on miellyttävä tai epämiellyttävä, hän pohtii.
YKSI KYSELYN osa-alue koski tärkeitä reittejä. Sellaiseksi nousi esimerkiksi Sirpunpuiston reitti, Untamalan kylänraitti sekä Vähä-Tulejärven luontoreitti.
– Untamalaa kuvailtiin idylliseksi maisemareitiksi vanhojen rakennusten keskellä. Sirpunpuistoa taas luonnonläheiseksi kaupunkipuistoksi ja Vähä-Tulejärven luontopolkua maisemaltaan vaihtelevaksi, helppokulkuiseksi ja monipuoliseksi.
Asukkaiden toivottiin esittävän myös uusia reitti-ideoita ja sellaisia saatiinkin.
– Uudeksi reitiksi ehdotettiin esimerkiksi Kuusiston teollisuusalueen lähelle sijoittuvaa reittiä, joka olisi siis keskustan tuntumassa. Tämä alue on itselleni vieras, mutta siihen pitää ehdottomasti käydä tutustumassa, Sarkoranta innostuu.
Myös kirkon seutua ehdotettiin reitiksi.
– Kirkon, kirkkopuiston ja torin seutu on selvästi laitilalaisille tärkeä ja miellyttävä alue. Siellä on myös vanhoja omakotitaloja, joita kuvailtiin miellyttäviksi ja idyllisiksi. Moneen on vaikutuksen tehnyt myös keskustassa sijaitseva vanha raittimiljöö, nimittäin Koulutien vanhat omakotitalot ja tunnelma.