Kielten esittely kirjastossa on mainio idea, sillä harva Laitilassa tietää, että täällä puhutaan esimerkiksi sellaisia kieliä kuin tagalog, malajalam tai tigrinja. Vielä harvempi tietää, missä maissa näitä kieliä puhutaan. Tagalog on yksi Filippiinien äidinkielistä, malajamia puhutaan osassa Intiaa ja tigrinja on virallinen kieli Tigrayn alueella sekä Eritreassa.
Kirjastossa kieltä esittelevät sitä äidinkielenään puhuvat. He kertovat myös omasta kulttuuristaan. Tilaisuudessa puhujat pääsevät myös kertomaan, mitä he meiltä suomalaisilta toivovat. Tulijoilla on usein se kokemus, että heille puhutaan englantia, vaikka he haluaisivat oppia suomea. Sen huomaa esimerkiksi kaupassa. Kun kassalle tulee vieraskielinen asiakas, myyjä vaihtaa kielen helposti englanniksi, vaikka voisi puhua mahdollisimman selkeästi suomea.
Selkosuomen tarve on kasvanut. Arvion mukaan Suomessa noin kymmenen prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä. Useat viranomaiset ovat tähän jo heränneet. Selkokielisten aineistojen määrä on kasvanut viime vuosina. Esimerkiksi Kela ja Verohallinto ovat lisänneet verkkosivuilleen selkokielisiä sisältöjä.
Laitilan Sanomien toimituksessakin on pohdittu, pitäisikö lehdessä olla selkokielinen osio.
Selkokieli ei kuitenkaan ole aina sellaista kuin kuvittelemme. On mahdoton tietää, mitä sanoja tänne muuttaneet oppivat ensimmäisenä. Pitseriassa on huomannut, että muunkieliselle esimerkiksi sana homejuusto ei välttämättä ole tuttu, mutta Aura-juuston hän tietää.
Teija Uitto