”Ansaitsisimme kauniimpaa rakentamista” – Laitilalaislähtöinen Marjo Uotila on kauniimman ja kestävämmän rakentamisen puolestapuhuja

0
Marjo Uotila ja Tiina Hero olivat puhujina Laitilan keskustan kehittämishankkeen loppuseminaarissa. Uotila puhui kauniimman ja kestävämmän rakentamisen puolesta, Hero taas esimerkiksi siitä, miten vaikkapa viihtyisämpään ympäristöön satsattu euro maksaa itseään takaisin parempana hyvinvointina.

– Suuri osa Suomen paikkakunnista painii ihan sen saman murheen kanssa, mikä Laitilassakin on puhuttanut. Eli että keskustasta liikkeet ja kivijalkakaupat vähenevät. Samalla väkeä vetävät verkkokaupat ja keskustojen ulkopuolelle rakennetut marketit tai kauppakeskukset, kuvasi Marjo Uotila.

Laitilasta kotoisin oleva Uotila toimii Intbay Finlandin puheenjohtajana. Yhdistyksen tavoitteena on edistää keskustelua siitä, kuinka ihmisille luodaan parempia rakennettuja ympäristöjä perinteisiin pohjautuvalla rakentamisella, arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla.

Uotila oli yksi puhuja Laitilan keskustan kehittämishankkeen loppuseminaarissa.

UOTILA on julkisuudessa puhunut sen puolesta, että kunnissa satsattaisiin yhä enemmän kestävään ja ekologiseen rakentamiseen ja tehtäisiin ajattoman kauniita, pitkän elinkaaren rakennuksia ja ympäristöjä.

Uotila on myös perustanut suosioon nousseen Arkkitehtuurikapina-ryhmän Facebookiin. Sen slogan on: Ei enää rumia laatikoita.

– Ansaitsisimme kauniimpaa rakentamista. Ja toisin kuin yleisesti ajatellaan, sellainen ei ole välttämättä kalliimpaa rakentamista kuin se, mitä nyt usein suositaan, hän vakuuttaa.

KAUPUNKIEN keskustoja voisi kehittää niinkin, että sinne sijoitetaan enemmän asumista, Uotila sanoo. Mutta olennaista on sen pohtiminen, millaiseen rakentamiseen kaupunki ohjaa.

– Usein on niin, että ne vanhimmat rakennukset ovat paikkakunnan identiteetin kulmakiviä ja myös niitä, joita pidämme kauneimpina. Liian usein meillä rakennetaan ankeita ja rumia rakennuksia.

Uotila tuntee kuntien realiteetit, sillä hän on Kaarinan kaupunginvaltuuston jäsen ja kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja.

– On hyvä pohtia, mistä tekijöistä koostuu viihtyisä, kaunis, pito- ja vetovoimainen rakennettu ympäristö, hän sanoo ja muistuttaa, että sitä kohti voi tavoitteellisesti pyrkiä.

”On hyvä pohtia, mistä tekijöistä koostuu viihtyisä, kaunis, pito- ja vetovoimainen rakennettu ympäristö.”

KYSE ei ole vain siitä, mitä pidetään kauniina.

– Tutkimusten mukaan ihmiset voivat fyysisesti ja psyykkisesti paremmin ympäristössä, joka koetaan miellyttävänä. Rakennettu ympäristö siis vaikuttaa terveyteen.

Uotila kertoo tutkimuksista, joiden mukaan kauniiksi koetuilla rakennuksilla ja ympäristöillä on vetovoimaa.

– Sellaiset alueet vetävät kävijöitä, asukkaita ja yrittäjiä. Siellä vietetään aikaa ja käytetään enemmän rahaa.

– Kauneus ja viihtyisyys ovat merkittäviä asioita monelta kantilta tarkasteltuna. Ne edellä voitaisiin myös mennä paljon useammin.

HÄN VAKUUTTAA tutkimustiedon vahvistavan, että suurin osa ihmisistä pitää samankaltaisia asioita, esimerkiksi rakennuksia, kauniina.

– Jos me kerran rakennamme lähinnä jo olemassa olevien rakennusten kopioita, niin voisimme valita, että kopioimme niitä kauniita rakennuksia, hän naurahtaa.

SUOMESSA elettiin etenkin 60- ja 70-luvuilla varsinaista purkubuumia, jolloin historiallisia rakennuksia jyrättiin surutta maan tasalle ja korvattiin moderneilla, usein ympäristöön huonosti istuvilla uudisrakennuksilla. Käytäntö oli voimissaan erityisesti Turussa, minkä vuoksi se tunnetaankin yleisesti nimellä Turun tauti.

Seminaarissa yleisössä istunut entinen kaupunginjohtaja, nykyinen kuntapoliitikko Jukka Alkio harmitteli, että huonoja ratkaisuja on aikoinaan tehty myös Laitilassa.

– Iso osa hienoja vanhoja rakennuksia ollaan valitettavasti keskustan alueelta menetetty.

Uotila kertoi, että monissa maissa, muun muassa Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa, ollaan alettu kyseenalaistaa Suomea hanakammin nykyarkkitehtuuria.

– Mukana on erikokoisia paikkakuntia, jotka ovat tietoisesti hylänneet modernit laatikkorakennukset. Kyse on yksittäisistä rakennuksista tai jopa kokonaisista kaupunginosista.

”Iso osa hienoja vanhoja rakennuksia ollaan valitettavasti Laitilassa menetetty.”

MARJO Uotila rohkaisee kuntia tutustumaan vaihtoehtoihin, pohtimaan käytäntöjään ja kyseenalaistamaan prosessejaan.

– Rakentamisen kustannuksia vertailtaessa pitäisi antaa arvo sillekin, että tehdään käytännöllistä, kestävää ja kaunista. Nykyistä enemmän pitäisi ottaa kokonaisuus huomioon.

Kyse on usein asenteista ja prosesseista.

– Suosittelen Laitilaankin sellaista rakentamisen toimintatapaa, että pyydetään eri toimijoilta vertailukelpoisia tietoja. Ja että käytäisiin kunnolla ja laajasti keskustelua rakentamisesta ja kaavoittamisesta, hän kannustaa.