Maatalouden investointitukien hakumäärät ovat olleet viime vuosina laskusuunnassa, uutisoi Maaseudun Tulevaisuus viime viikon keskiviikkona. Saman päivänä OP Lounaisrannikko järjesti Laitilassa maatalousyrittäjille suunnatun tilaisuuden, jossa puhuttiin juurikin investoinneista.
Myös paikallisessa osuuspankissa on havaittu, että yleinen taloustilanne, kustannusten nousu ja korkomarkkina ovat vaikuttaneet yrittäjien investointisuunnitelmiin ja investointeja on sen seurauksena lykätty.
– Tilanne vaikuttaa hiljalleen normalisoituvan ja investointeja, kuten vilja- ja vihannesvarastoja on jälleen suunnitteilla, OP Lounaisrannikon asiakkuusasiantuntija Sofia Simula kertoi.
Proagrian talousasiantuntija Elina Karjalainen kertoi, että investoinnin tulee aina perustua pidempään pohdintaan ja sen tulisi johtaa kannattavuuden parantamiseen.
– Keskinkertaisuus harvoin riittää. Jos nykyisessä tuotannossa on ongelmia, pitäisi se saada kuntoon. Investointi ja tuotannon laajennus ei auta, jos tuotannossa on ongelmia.
Karjalainen tekee työkseen erilaisia laskelmia maatalouden talouden suunnitteluun ja seurantaan.
– Verovelkaankin valitettavasti törmätään, kun lainoja lyhennetään hitaammalla tahdilla suhteessa tehtyihin maksimipoistoihin. Tämä johtaa maksuvalmiusongelmiin, hän kertoi.
Karjalaisen mukaan nykyaikaisella maatilalla tulisi olla ajantasainen liiketoimintasuunnitelma. Sen avulla tuotantoa johdetaan ja investointeja tehdään. Lisäksi maatalousyrittäjälle tärkeitä ovat maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat, joita pitää päivittää esimerkiksi nyt, kun tuotannon kustannukset ja velan korot ovat nousseet.
Investoinneissa Karjalainen suosittelee tekemään kannattavuus-, rahoitus- ja maksuvalmiuslaskelmat eri vaihtoehdoille. Kustannusarvioon tulee sisällyttää kaikki kustannukset mukaan, jotta ne ovat realistiset.
– Yleensä lopputulema on, että kustannusarvio ylitettiin, kertoo Proagriassa talousasiantuntijana työskentelevä Veli-Matti Jalli.
Yksityistalouden menoihin tulisi jäädä myös taloudellista puskuria. Elina Karjalaisen saaman palautteen mukaan riskien tiedostaminen ja taloudellinen puskuri parantavat maatalousyrittäjän yöunia, kun esimerkiksi tukien maksuaikataulut ovat muuttuneet.
– Maailma on tosi vaikea ennustaa tällä hetkellä. Riskianalyysi auttaa selvittämään, miten kassa kestää esimerkiksi muutokset lainan korossa, työntekijöiden saatavuudessa, palkkakustannusten nousussa tai myytävän tuotteen hinnassa.
Maaseutuyrittäjät voivat hakea investointeihinsa tukea. Elina Karjalainen muistuttaa, että ympäristö- ja rakennuslupien tulee olla kunnossa ennen investointituen hakua Hyrrä-palvelusta.
Kustannuksia tulee seurata myös rakentamisen aikana.
– Kun investointi on tehty, tiedetään mitä on käytetty siihen rahaa.
Vaikka investoinnit ovat aina suuria ponnistuksia, muistuttaa Karjalainen, että kannattava yritys vaatii investointeja.
– Ei anneta tilan rapistua, Karjalainen sanoo.
OP Lounaisrannikossa maatalousyrittäjiä palvelevan Sofia Simulan mukaan maatalouden investointien rahoitukseen pätevät samat säännöt kuin yrityksiin muutenkin: kannattavaa liiketoimintaa rahoitetaan. Maatalouden erityispiirteitä ovat normaalia yritysrahoitusta pidemmät laina-ajat, tuotannon pääomavaltaisuus sekä usein korkea velkaisuus.
– Luotonmyönnön ensisijainen kriteeri on aina maksukyky. Rahoittajalle tärkein tunnusluku on käyttökate.
Simula toivoo, että maatiloilta oltaisiin pankkiin ajoissa yhteydessä ennen investointia.
Pankki tarkastelee lainanannossa myös muita asioita kuten vakuuksia, yrittäjän talousosaamista, historiaa lainojen maksamisesta ja maatilan muita tuloja ja metsävarallisuutta.
– Maatiloilla vakuutena on tyypillisesti peltoa, metsää sekä maatilan tuotantorakennuksia.
Sofia Simulan mukaan maatalousyrittäjät suojaavat korkonsa harvemmin kuin muiden toimialojen yritykset.
– Luotot on pääsääntöisesti sidottu 12kk euriboriin
Investointituet
- Maatalouden rakennetukea eli investointitukea voi hakea esimerkiksi kasvihuoneen tai kuivurin rakentamiskustannuksiin, salaojituksiin, lämpökontin, aurinkopaneelien hankintaan tai korjauksiin, jotka parantavat eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa.
- Avustuksen määrä hyväksyttävistä kustannuksista on 40–25 prosenttia, rakennusinvestoinneissa pienin myönnettävä avustus on 7000 euroa. Korkeintaan tuki on alle 1,5 miljoonaa kolmen verovuoden jakson aikana.
- Tuelle on monenlaisia ehtoja, joihin voi tutustua esimerkiksi sivustolla ruokavirasto.fi
- Tukipäätöksen tekee Ely-keskus.
