Kirjasto joka kylään – Pyhärannan lukutoukat saattavat jatkossa päästä asioimaan kylän omassa kirjastossa

0
Pyhärannan kirjastonjohtaja Marja-Liisa Mutka luotsaa kehittämisprojektia, jossa mietitään miten kirjastopalvelut kannattaisi kunnassa jatkossa järjestää.

Pyhärannassa mietitään parhaillaan, miten kirjastopalvelut olisi kunnassa parasta järjestää. Yhden pääkirjaston sijaan Pyhäranta suunnittelee kolmea omatoimikirjastoa kyläkeskuksiinsa. Kunta sai kehittämishankkeeseensa 6 500 euron avustuksen Lounais-Suomen aluehallintovirastolta.

Kehittämistyöhön kunta on palkannut Laitilan kirjastotoimenjohtajan virasta eläkkeelle jääneen Marja-Liisa Mutkan , joka on työskennellyt Pyhärannassa jo vuoden 40 prosentin työajalla. Pyhärannan sivistyslautakunta päätti viime viikolla jatkaa Mutkan työsuhdetta kuluvan vuoden loppuun asti.

Kolmen omatoimikirjaston malli nojaa vahvasti Laitilan kanssa solmittavaan yhteistyöhön. Laitila ja Pyhäranta neuvottelevat kirjastoyhteistyöstä toukokuun aikana. Jos kunnat pääsevät yhteistyön yksityiskohdista sopimukseen, Laitila huolehtii jatkossa Pyhärannan kirjaston hallinnosta ja johtamisesta.

Leveämmät hartiat turvaisivat palveluiden jatkuvuuden.

– Ja yhteistyön myötä palveluiden kehittäminen yksinkertaistuisi, kun sitä tekisi yksi ihminen ja sama malli voitaisiin viedä useampaan paikkaan. Palvelut myös paranisivat, monipuolistuisivat ja olisivat tasapuolisemmin kaikkien saatavilla, Mutka kertoo.

Mutka lisää, että kirjastolaitoksen tavoite on lukutaidon ylläpitäminen.

– Tällä mallilla turvattaisiin se, että kaikilla kuntalaisilla olisi mahdollisimman lähellä sellainen piste, jossa he saisivat lukemisen ja sivistyksen tarpeen tyydytettyä.

Pyhärannan kylissä olevat kirjastotilat toimisivat itsepalveluperiaatteella muina aikoina paitsi etukäteen ilmoitettuina palveluaikoina.

– Nykyinen virkailija hoitaisi asiakaspalvelua kaikissa kolmessa pisteessä.

Osana kirjastopalveluiden kehittämistä on tarkoitus järjestää asukaskysely, jossa kartoitetaan kuntalaisten toiveita ja tarpeita kirjastopalveluille.

– Sen jälkeen on tarkoitus tehdä myös syventäviä haastatteluja.

Monitoimipalvelupisteisiin tulevat kokoontumistilat mahdollistavat kerhojen ja erilaisten kurssien järjestämisen.

– Vakka-opistossa on mahdollista toivoa erilaisia kursseja. Jos jossain kylässä olisi kiinnostusta vaikka kirjansidontakurssille, sellaista voi toivoa ja nämä tilat mahdollistaisivat kurssin järjestämisen lähellä.

Omatoimikirjastoja ei saada käyttöön ilman muutoksia nykyisissä tiloissa. Muutostyöt aloitetaan Ihoden kirjastosta, joka toimii yhteisissä tiloissa Pyhärannan VPK:n kanssa.

Jotta VPK voi jatkossakin käyttää tiloja omaan toimintaansa, täytyy omatoimikirjastotilan ja nykyisen kokoontumistilan välille rakentaa seinä ja tuulikaappiin tehdä uusi sisäänkäynti kirjaston puolelle. Uuden sisäänkäynnin yhteyteen rajataan kirjahyllyillä eteistila, johon tulee lainausautomaatti ja varausten noutopiste.

Uusi kokoontumistila tulee nykyisten sohvien kohdalle ja yksi kirjahylly siirretään pois. Ihoden kirjastotilaan saadaan lisää tilaa, kun kirjaston aineisto jaetaan kolmen pisteen kesken. Uutuusaineistoa on tarkoitus kierrättää eri pisteissä.

Ihoden tilan remontti pyritään aloittamaan heti, kun muutostöiden suunnitelmat valmistuvat ja mahdollinen remontin kilpailutus on valmis. Aloitusajankohta venynee siis syksyyn. Omatoimikirjastoon vaadittavat laitteet on jo hankittu.

Ennen kuin omatoimikirjastopisteet päästään avaamaan myös rantakyliin, on kunnassa ratkottava monenlaisia käytännön haasteita. Yksi ratkaistava asia on muun muassa se, missä aineistoa voidaan väliaikana säilyttää.

– Kirjoja ei voi säilyttää missä tahansa ja pitää myös miettiä, miten aineistoa noudetaan, jos asiakkaat haluavat niitä lainata.

Reilassa kirjastotilaa on suunniteltu sijoitettavaksi koulun yhteyteen, ja Rohdaisten osalta tilakysymys ratkaistaan samalla kun selviää, mitä Pyhärannan terveysasemalle käy Varhan palvelurakenneuudistuksessa.

Taustaksi



Ennen kolmen omatoimikirjaston malliin päätymistä, on Pyhärannassa mietitty muitakin muitakin ratkaisuvaihtoehtoja.

Kehitystyön pohjaksi kirjastonjohtaja Marja-Liisa Mutka on selvittänyt, miten toisissa pienemmissä kunnissa kirjastopalvelut on järjestetty. Mutka on ottanut selvää muun muassa seutukirjastomallia ja neuvotellut yhteistyömahdollisuuksista Rauman, Uudenkaupungin ja Laitilan kanssa. Raumalla ja Uudessakaupungissa ei löytynyt riittävää halukkuutta tai mahdollisuutta yhteistyön rakentamiselle. Laitilan kanssa seutukirjastomallista käytiin alustavia neuvotteluja, mutta Pyhärannan sivistyslautakunta hylkäsi tämän vaihtoehdon, koska ratkaisun hinta ei ollut tässä vaiheessa tiedossa.

Kirjastopalveluiden kehitystyö otti uuden suunnan viime syksynä, kun kunnanjohtaja Jukka Laiho aloitti tehtävässään.

Laiho lähti viemään eteenpäin palvelurakenneuudistusta. Sen pohjana ovat kolme monitoimipalvelupistettä, joihin suunnitellaan paitsi omatoimikirjastoa, kokoontumistiloja yhdistyksille ja kuntalaisille sekä nuorisotiloja.

Alustavasti pisteet on suunniteltu sijoitettavaksi Rohdaisiin, Reilaan ja Ihodeen.