Laitila ottaa rakennusvalvonnassa käyttöön sähköisen lupa-asioinnin – Kaupungin tonttireservi voi paremmin kuin aikoihin

0
Kaupunkisuunnittelija Satu Sarkoranta kertoo Laitilan ottaneen käyttöön uuden paikkatieto-ohjelman, joka helpottaa kaavoitustyötä.

Kaupunkisuunnittelija Satu Sarkorannan työpöydällä on kaksi Laitilan karttaa, joissa katseet kohdistuvat erityisesti Laitilan lukuisiin järviin. Järvet kiinnostavat muitakin kuin kaavoituksesta vastaavaa viranhaltijaa.

– Rantapaikoista tulee paljon kyselyitä, hän kertoo.

Ihmisiä kiinnostavat sekä mahdollisesti vapaat järvenrantatontit että esimerkiksi se, millä ehdoilla omaa rannalla olevaa rakennusta voisi remontoida, laajentaa tai rakentaa uuden.

Rantatontteja kaupungilla ei ole, mutta rantakiinteistöjen rakentamiseen ja remontointiin ohjeita löytyy kosolti.

PARHAILLAAN kaupunkisuunnittelijaa työllistää tänä vuonna käyttöön otettava paikkatieto-ohjelma.

– Se helpottaa huomattavasti kaavojen tekoa, mutta ennen kuin se saadaan kunnolla käyttöön, sinne on tuotava valtava määrä erilaista aineistoa.

Uuden ohjelman myötä kaupunki voi siirtyä tämän vuoden kuluessa sähköiseen asiointiin kunnan rakennetun ympäristön lupa- ja hakemusasioissa.

– Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rakennus- ja poikkeamislupia haetaan sähköisesti, Sarkoranta avaa isoa uudistusta.

KUIVANMAAN omakotitonttia vailla oleville ei kuitenkaan Laitilan kaupungin tarvitse enää myydä ei-oota, sillä myyntilistalle on pitkästä aikaa saatu uusia omakotitontteja. Niitä valmistui Laessaaren kappelin taakse 24 kappaletta.

Edellisen kerran Laitila pääsi myymään kokonaisen uuden asuinalueen tontteja parisenkymmentä vuotta sitten, kun Kotoharjun alue oli valmistunut myyntikuntoon. Sinne on noussut puolen sataa taloa, eikä myymättä ole kuin kolme tonttia.

Laessaaren alueen tontit ovat yhtä isompaa tonttia lukuun ottamatta kooltaan noin 1 000–1 300 neliötä. Sarkoranta kertoo alueen herättäneen kiinnostusta, mutta myöntää, että yleisesti ottaen juuri nyt rakentamisrintamalla on hiljaista.

– Laessaaren alueella työt jatkuvat keväämmällä, kun sinne aletaan istuttamaan esimerkiksi nurmikoita.

”Kotoharjun laajennusalueen tontteja voisi valmistua myyntikuntoon nopeimmillaan ensi vuoden aikana.”

– Rantapaikoista tulee paljon kyselyitä, kaupunkisuunnittelija Satu Sarkoranta kertoo.

MYÖS KOTOHARJUN asuinalueen suunnalla tapahtuu, sillä Kotoharjun asemakaavan muutos ja laajennusehdotus asetettiin nähtäville hiljattain. Nykyinen omakotialue on laajenemassa noin 20 uudella tontilla, joiden koot ovat tuhannen neliön tietämillä. Uuden alueen infra rakentamista helpottaa, että se nousee jo rakennetun alueen kylkeen.

– Aikataulu tuon alueen suhteen on sellainen, että kaava voisi tulla hyväksytyksi vielä tämän vuoden puolella. Sen jälkeen aluetta päästään rakentamaan tonteiksi, Sarkoranta aikatauluttaa.

Kotoharjun laajennusalueen tontteja voisi siis valmistua myyntikuntoon nopeimmillaan ensi vuoden aikana.

HUOMATTAVASTI pidempään joutuu odottelemaan, ennen kuin kaupungin tonttireserviin kuuluu uusia maaseutumaisia omakotitontteja. Sellaisia on suunniteltu Kodjalaan taajama-alueen ulkopuolelle jo hyvän aikaa.

– Kodjalan alue on kuitenkin aivan alkutekijöissään. Se on alustavasti laitettu vireille, mutta mitään konkreettista ei vielä ole tehty.

Kaupungin tonttitarjontaa on tarkoitus laajentaa myös Matovuoren ja Ilvesvuoren suunnan tonteilla.

– Ilvesvuori–Matovuori-alueen asemakaava on käynnistetty muutama vuosi sitten, mutta kaavatyö ei ole toistaiseksi edennyt.

– Asemakaava sisältyy vuosien 2024–2026 kaavoitusohjelmaan. Mutta tämä alue on Kodjalan tavoin aivan alkutekijöissään, kaupunkisuunnittelija Satu Sarkoranta korostaa.

 

Laitilassa on tuhansia hehtaareja valtakunnallisesti arvokkaaksi katsottua maisema-aluetta

Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä, ja tavoitteena on esimerkiksi edistää hyvää rakentamista sekä vaalia kulttuuriympäristöä. Laitilassa maankäyttöä ohjaa myös se, että osa kaupunkia on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

– Se tarkoittaa, että kyseessä on juuri tälle alueelle omaleimainen maisema-alue. Suomessa tällaisia omaa aluettaan jotenkin leimallisesti ilmentäviä maisema-alueita on yhteensä 186, kaupunkisuunnittelija Satu Sarkoranta kertoo.

Vuonna 2021 tehty päivitys laajensi aluetta entisestään ja nyt se on yli 7 000 hehtaarin suuruinen ja ulottuu Laitilan Valkojärven peltoaukeamalta muun muassa Untamalaan, Soukaisiin ja Kodjalan kautta Uudenkaupungin puolelle Kalantiin saakka.

– Tällainen määritelmä tulee ottaa huomioon alueen käytössä. Se ei kuitenkaan estä alueen käyttöä, sijoittuuhan muun muassa Laessaaren uusi asuinalue tälle valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellylle maisema-alueelle, Sarkoranta huomauttaa.

Kaupungilta vaaditaan kuitenkin tarkempaa suunnittelua, esimerkiksi miten tahansa ei voi rakentaa eikä rakennuksia voi mihin tahansa sijoitella.

 

Samppanummelle tulossa teollisuustontteja

Laitilan kaupungin suunnitelmissa on saada Samppanummen teollisuusalueelle uusia teollisuustontteja. Kaavoitustyö on parhaillaan käynnissä.

– Kaavaluonnoksen pitäisi valmistua tämän vuoden aikana ja jos prosessi etenee kaikin puolin jouhevasti, niin teollisuustontit voisivat olla parin vuoden sisällä myynnissä, kaupunkisuunnittelija Satu Sarkoranta kertoo.

Teollisuustontteja suunnitellaan raviradan puoleiselle alueelle, josta kaupunki omistaa isoja maa-alueita.

– Lisäksi osa alueesta on useamman yksityisen maanomistajan omistuksessa.

Teollisuustonteiksi kaavaillulla alueella on jo tehty luontoselvitys ja kesällä siellä tehdään arkeologinen selvitys.