Viime jouluna tein jutun Untamalan koulun joulujuhlasta. Tippa linssissä seurasin tunnelmallista kenraaliharjoitusta, jossa jokaisella oli oma pieni tai suuri tehtävänsä lavalla tai lavan takana.
Eniten silti vaikutuin harjoituksen jälkeen. Lapset lähtivät välitunnille, mutta järjestäjävuorossa olevat jäivät valmistelemaan pöytiä lounasta varten. Järjestäjät kattoivat ruokailutilan pöytiin lasit, lautaset, veitset ja haarukat jokaisen koulun oppilaan istumapaikalle. Ihastelin, että vau, kaikki oppilaat syövätkin yhdessä.
Yksi oppilaista toivotti minulle poislähtiessäni hyvää joulua, toinen morjensti isolla kädellä kylänraitilla. Ei hän minua tuntenut, mutta kylillä nyt vaan on tapana morjenstaa ohikulkijoita. Samaa ihastuttavaa tuttavallisuutta ja lämpöä olen havainnut juttukeikoillani kaikissa Laitilan kylissä, oli siellä sitten koulua tai ei.
Laitilan kaupungin viranhaltijat ovat tehneet kouluverkkoesityksen, jossa tulevan kolmen vuoden aikana lakkautettaisiin Laitilasta kolme kyläkoulua: Soukainen, Itäkulma ja Suontaka. On ikävää, että yhteisöllisyyttä uhkuvat kyläkoulut lakkautettaisiin. Kiukkua on kuitenkin turha kohdistaa viranhaltijoihin. He tekevät vain työtään.
Valitettavasti lapsien määrä laskee rajusti ja kaupungin talous vaatii säästöjä. Ei ole mikään salaisuus, että suurissa yksiköissä opetus toteutuu pienempiä edullisemmin. Ei kukaan, viranhaltija tai päättäjä, varmasti varsinaisesti halua lakkauttaa koulua.
Päätöksenteossa kannattaa myös pohtia, mikä on edullista. Vuonna 2019 tein juttua opetustoimen ylitarkastajaKari Lehtolasta, joka esiintyi Kodisjoen koulun vanhempainyhdistyksen tilaisuudessa. Lehtola muistutti, että mikään ei ole niin halpaa kuin hyvinvoiva lapsi.
Kari Lehtolan mielestä koulu voidaan lakkauttaa, jos se ei ole elinkelpoinen. Elinkelpoisuuden rajoilla alkavat hänen mielestään olla 30 oppilaan alakoulut, mutta elinkelpoisuuteen vaikuttaa etäisyys lähimpään säilytettävään kouluun. Mitä pidemmiksi lasten koulukyydit muodostuvat, sitä tarkemmin lakkautusta tulee harkita.
Laitilassa käydyssä julkisessa kyläkoulukeskustelussa on epämiellyttävää vastakkainasettelu Kappelimäen koulun ja kyläkoulujen kesken. Kappelimäen koulu on kyläkouluja suurempi, mutta sielläkin ryhmäkoot ovat maltilliset, opetus laadukasta ja koulussa hyvä henki. Lohdullista on, että lapset sopeutuvat, on kouluverkko tulevaisuudessa minkälainen tahansa.
Kouluverkkopäätöksillä ohjataan vahvasti asutusta. Jo koulun lakkautusuhka tekee alueesta vähemmän kiinnostavan muuttokohteen. Perheelle on uuvuttavaa, jos lapsi tarvitsee kyyditystä sekä kouluun että harrastuksiin.
Maaseudun elivoimaisena pitäminen on yhä vaikeampaa, jos kaikki palvelut keskittyvät keskustoihin. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, joka isommassa mittakaavassa uhkaa koko Laitilaa. Viime vuosina Suomessa ovat kasvaneet lähinnä Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu.
Kirjoittaja toivoo, että jokaiselle lapselle kasvaisivat vahvat juuret, jotta he uskaltavat nousta siivilleen.