Laitilan kouluverkko on noussut jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen tarkasteluun yhtenä työkaluna kaupungin taloudenhoidossa. Talousnäkymät ovat julkisuudessa olleiden tietojen perusteella heikentymässä ja samalla Laitilan lapsilukumäärä on esitettyjen ennusteiden mukaan laskemassa. Siten on ymmärrettävää, että tällainen kokonaisnäkymä johtaa mm. kouluverkon tarkasteluun.
Prosessi kouluverkon tarkastelussa pyrittiin aloittamaan ajoissa ja avoimesti. Tämä olikin lupauksia herättävää. Nyt kun ollaan loppusuoralla, kaupunki on kuitenkin mennyt piiloon ja avoimelle keskustelulle ei ole annettu tilaa. Päätöksenteolla tuntuu olevan valtava kiire. On järjestetty tilaisuuksia, joissa ei ole voinut esittää kysymyksiä ja kommentit pyydetään jättämään tietojärjestelmiin. Lisäksi on kysytty lasten mielipiteitä johdattelevilla kysymyksillä. Mutta aitoa kohtaamista ja keskustelua niiden ihmisten kanssa, joiden jokapäiväiseen elämään päätökset vaikuttavat, ei ole ollut valmiutta järjestää. Asia on vaikea, mutta silti, näinkö kuuluu toimia?
Esitetyt säästölaskelmat lienevät oikeansuuntaisia, mutta vain siltä osin kuin seurannaisvaikutuksia on huomioitu. On kuitenkin selvää, että kaikkia vaikutuksia ja niiden sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia ei ole laskelmissa mukana. Näin on tehty, koska muutoin säästöt näyttäisivät liian pieniltä ja siten ”selvitys” jäisi katteettomaksi. Kokonaisselvityksen perusteella tehtävään päätökseen osallistujien tulisi pohtia vähintään seuraavia kysymyksiä: Miten tullaan järjestämään keskustaan kuljetettavien lasten iltapäivähoito koulun loppumisen jälkeen? Mitä se maksaa, kun lapset joutuvat odottamaan tunteja ennen kuin pääsevät kotiin? Lasten koulupäivät venyvät pitkiksi, mitä se vaikuttaa heihin? Riittävätkö Laitilan alueen taksit noutamaan lapsia susialueella (kuten Itäkulma on) kotipihoilta aamulla bussireiteille aikataulussa, kun nytkään ne eivät riitä? Kaupungin sosiaalinen vastuu kyläyhteisöjen elinvoiman mahdollistajana on myös muistettava. Miksi tälle keskustelulle ei anneta tilaa? Nämä ovat suuria päätöksiä monelle perheelle, siksi niitä ei tule tehdä puutteellisin tiedoin.
Mitä tulee Itäkulman kouluun, on kokonaisselvitykseen kirjattu mielestämme paikkansa pitämättömiä asioita. Myöskään viittaukset yhdysluokkien ongelmiin ja pieniin opetustiloihin ovat asioita, jotka tähän päivään asti eivät ole tuottaneet suurempia ongelmia. Ainakaan verrattuna niihin ongelmiin, jotka ovat seurausta lasten pakkaamisesta suuriin ryhmiin/kouluihin, joissa pahimmassa tapauksessa on vielä vakavia sisäilmaongelmia ja joissa hyvin usein esiintyy kiusaamista ja syrjäytymistä. Suuret koulut ja pienet koulut, tämä vertaus pitää sisällään niin paljon oppiristiriitoja, että yhtä ainoaa oikeaa vastausta ei ole. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, varmasti.
On selvää, että kulmakunnan koulun sulkeminen heikentää kulmakunnan elinvoimaa ratkaisevalla tavalla. Asuntojen arvo romahtaa ja ihmisiä muuttaa pois niin kylistä kuin koko kaupungista ja lasten lukumääräiset ennusteet ovat vielä synkempiä. Tällöin aktiivisetkin kylät hiljalleen autioituvat. Laitila on markkinoinnissaan nostanut esiin mm. kyläkouluja, moni on muuttanut Laitilaan työpaikan perässä mutta jotkut myös maaseudun vuoksi ja useat myös kyläkoulun vuoksi. Voisiko Laitila tehdä suunnitelman, jossa se aidosti kulkee vastoin valtavirtaa ja rakentaa kyliä ja kyläkouluja vetovoimatekijäkseen vahvasti ja selkeästi, erottautumalla muista. Tämä edellyttää koulunkäyntialueiden rajojen määrittelyä uudelleen. Ei helppo suunta mutta täysin mahdollinen selvitettäväksi, jos tahtoa on.
Samalla kun kyläkouluja ollaan sulkemassa, on kaupungilla käsissään iso ongelma keskustan kouluissa, Varppeen koulu ja sen sisäilmaongelmat, mahdollisesti lukio mukaan lukien. Mitään selvää suunnitelmaa ongelmien poistamiseksi ei ole esitetty. Vastausta ei myöskään saa sitä kysyttäessä. Mennään eteenpäin ”korjaus kerrallaan” ja toivotaan parasta. Edelleen useilla opettajilla ja lapsilla on jatkuvia oireita, ilmeisen vakaviakin. Lopputulemana voi olla sekin, että tilanne ei korjaannu useista korjauksista huolimatta ja koko koulu täytyy lopulta sulkea. Oppilaiden sijoittaminen muualle ei ole pieni, eikä varsinkaan halpa harjoitus. Hintalappu on todennäköisesti merkittävästi suurempi, pelkästään tilapäisjärjestelyistä johtuen, kuin kyläkoulujen sulkemisesta saatavat säästöt. Tässä tilanteessa on nyt vastuullista pysähtyä pohtimaan pitkäjänteisiä ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Kyläkoulut tarjoavat olemassa olevan vaihtoehdon, lisäkustannuksilla toki nekin, täysin mahdolliseen Varppeen koulun ongelmista syntyvään lisätilatarpeeseen. Varppeen osalta ollaan päätösten edessä hyvin pian, jo ihmisten terveyden vuoksi. Vastuullisen kaupungin pitää ratkaista tämä hyvin nopeasti. Tämä on myös iso taloudellinen kysymys sen ohessa, että on kyse ihmisten terveydestä. Kyläkoulujen sulkemissuunnitelmat on laitettava jäihin ja Varppeen koulun epäselvä kohtalo on siinä yksi, hyvin merkittäväkin tekijä, monien muiden aiemmin esitettyjen rinnalla.
Kunnossa oleva talous on tärkeä elinvoiman ylläpitäjä, se on selvä ja sen eteen on tehtävä työtä. Sen rinnalla kulkee asukkaat ja heidän hyvinvointinsa ja asumisen edellytyksensä joka puolella kaupungin alueella. Alueet ovat tärkeitä myös kuntien ja kaupunkien sisällä, ei vain valtakunnan politiikassa. Mutta kun on kyse suurista asioista, on valmistelu tehtävä huolella ja kaikki tilanteeseen vaikuttavat asiat huomioitava. Nyt näin ei ole mielestämme tehty ja odotamme, että asia valmistellaan uudelleen. Odotamme myös, että kaupungilla on rohkeus järjestää asiasta keskustelutilaisuus mahdollisimman pian. Yhdensuuntaiset tiedotustilaisuudet, joissa vain toisella osapuolella on lupa esittää mielipiteensä, eivät vie asioita eteenpäin.
Hyvät päättäjät ja asioita valmistelevat kaupungin virkamiehet ja -naiset, muistakaa että kylissäkin asuu ihmisiä, joiden elämä, omaisuus ja lapset ovat läsnä siellä missä asutaan. On kohtuullista odottaa, että kylät huomioidaan, kun päätöksiä tehdään. Kaupungin kehittämiseen on muitakin vaihtoehtoja kuin ”kylät kiinni”-linja. Tämä koskee yhtä paljon keskustan asukkaita kuin sivukylienkin. Loputon säästäminen tuloksen paikkaamiseksi osuu lopulta kaikkiin. Pitäisi löytää se tie, joka mahdollistaa kasvun. Maaseutukaupungin tulisi käyttää niitä vahvuuksia, joita muut eivät kykene tarjoamaan.
Kotiseutuyhdistys Suhina
Itäkulman koulun vanhempainyhdistys
Joukko ihmisiä Laitilan Itäkulmalta