Viikonloppuna Pohjois-Pohjanmaalla ja Järvi-Suomessa jokien ja järvien pinnat olivat paikoin sulavan lumen ja sateiden takia lähellä tulvakorkeuksia, mutta lounaisessa Suomessa maankosteus on jo vähenemään päin.
– Talvi ja alkukevät ovat olleet aika märkiä. Sirppujoella on ollut monta virtaamahuippua. Tällä hetkellä ollaan lähellä ajankohdan keskimääräistä tilannetta, kertoo johtava hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Hän puhui perjantaina Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Sirppujoen kuivuusryhmän järjestämässä verkkotilaisuudessa tulevan kesän kuivuusennusteista. Sirppujoen ennusteet näyttävät tulevan kesän osalta tavanomaisilta, mutta kuivuusriski on olemassa.
Juuri siinä kuivuusennusteiden ongelma onkin. Kuivuuteen pitäisi pystyä varautumaan hyvissä ajoin, mutta pitkän ajan ennusteet ovat epäluotettavia. Kuivuus syntyy pikku hiljaa, mutta tilanne voi nopeasti muuttua rankkasateiden myötä. Sade-ennusteet voidaan arvioida suhteellisen luotettavasti enimmillään kaksi viikkoa eteenpäin.
Uusissa, pitkän ajan ennusteissa Suomen ympäristökeskus hyödyntää luomiaan sadanta-, valunta-, maankosteus- ja pohjavesi-indeksejä. Kuivuusennusteet löytyvätvesi.fi-sivuston asiantuntijan työkalut -osiosta, joka on kaikille avoin.
Sivustolta löytyy muun muassa Kalannissa sijaitsevan Sirppujoen Puttakosken ennuste jopa vuodeksi eteenpäin, mutta näin pitkät ennusteet ovat epäluotettavia. Muutaman kuukauden eteenpäin näyttävät kartat Veijalaisen mukaan käyttökelpoisempia.
Puttakosken ennusteista näkyvät muun muassa vedenkorkeuden vaihtelut, virtaama, ilman ja jokiveden lämpötilat, sademäärä, maahaihdunta, maavesivarasto, pohjavesivarasto ja valuma.
– Keskimääräisissä ennusteissa toukokuu on aika tavanomainen, kesäkuu pikkuisen märempi ja heinäkuu taas melko tavanomainen, mutta tavanomaista kuivempaakaan kesää ei voi vielä poissulkea, Veijalainen toteaa Puttakosken taulukoista.
Suomessa on tavoitteena parantaa kuivuuteen varautumista, koska ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän kuivuusriskiä varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa, etenkin kesällä. Lumet tulevat arvioiden mukaan yhä enemmän vetenä, mikä lisää märkyyttä talvisin, mutta pienentää kevättulvia.
– Suurimmassa osassa ilmastoskenaarioita kuivuus vähän kasvaa. Sadannan arvioidaan kasvavan Pohjois-Suomessa etelää enemmän, Noora Veijalainen sanoo.
Samassa verkkotilaisuudessa Valoniassa vesiasiantuntija Jarkko Leka esitteli toimia, joita aiotaan tehdä Paattistenjoella kuivuusriskien hallitsemiksi.
– Kesällä joessa on pieni virtaama, jolloin vettä kasvien kasteluun juuri tarvitaan. Perusvirtaama on kuitenkin oltava, jotta vesieliöt pärjäävät, Leka sanoi.
Paattistenjoen valuma-alueella yhdelle mansikkatilalle rakennetaan kastelualtaan ja kosteikon yhdistelmä. Toiselle luomutilalle on suunniteltu kaksi kasteluallasta, jotka täyttyvät, kun virtaama joessa kasvaa riittävästi. Lisäksi Turun kaupungin omistamille metsätalousalueille on suunnitteilla veden pidättämistä ja veden viivytystä. Leka kertoi myös, että ammattiopisto Livia toteuttaa tulevan vuoden aikana Tuorlaan vesistöpolun, johon tulee nähtäville konkreettisia vesienhallinnan esimerkkejä.
Sirppujoen kuivuusryhmä
- Varsinais-Suomen ely-keskus perusti Sirppujoen kuivuusryhmän noin vuosi sitten. Ryhmässä on edustajia eri sektoreilta kuten maataloudesta, vesialueelta, kunnista ja jatkossa mahdollisesti myös teollisuudesta. Ryhmän tarkoituksena on edistää kuivuusriskeihin varautumista Sirppujoen valuma-alueella.
- Sirppujoesta julkaistiin Suomen ensimmäinen kuivuusriskien hallintasuunnitelma vuonna 2020. Siinä on muun muassa ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä, joihin syksyllä haetaan mahdollisesti hankerahoitusta.
Kuivuus aiheuttaa veden riittävyys- ja laatuongelmia
- Pahimmat kuivuudesta aiheutuvat vaikutukset Laitilan vesilaitokselle ovat veden riittävyysongelmat ja laatuongelmien lisääntyminen.
- Sirppujoen alueella on paljon vihannesviljelyä, mikä edellyttää kastelua. Todennäköisesti taloudellisesti suurimmat menetykset kasvukaudelle sijoittuvista kuivakausista aiheutuvat maanviljelijöille.
- Kuilukaivon varassa olevat paljon vettä käyttävät kiinteistöt kuten karjatilat ovat kuivuuden jatkuessa ensimmäisenä vaarassa jäädä ilman vettä.
Faktan lähde:Vesi.fi Sirppujoen vesistöalueen kuivuusriskien hallintasuunnitelma
