Eija Eskola-Buri
Itäkulman koulutalon pihapiiri Kaivolan kylässä on toukokuisena perjantai-iltana kuuden aikaan täynnä elämää: ulkoliikuntapaikat ovat houkutelleet sankoin joukoin väkeä liikkumaan ja leikkimään.
Kyläyhdistyksen kentillä voi pelata esimerkiksi tennistä, padelia ja sählyä. Samaan aikaan koulussa on alkamassa keskustelutilaisuus koulun kohtalosta.
31 valtuutetusta paikalle on saapunut vain kahdeksan. Se on tilaisuuden koolle kutsuneelle Itäkulman koulutalon vanhempainyhdistykselle iso pettymys.
Tieto koulun lakkauttamisesta tupsahti kyläläisille noin kuukausi sitten täydellisenä yllätyksenä.
Susanna Mäki-Arvela ihmettelee, että marraskuussa tällaisista suunnitelmista ei kerrottu vielä mitään, kun kaupunki oli kutsunut kuntalaisia kertomaan heidän ajatuksiaan ja toiveitaan perusopetuksen tulevaisuudesta.
Pyöräillen Kaivolaan saapunut kaupunginvaltuutettu Ari Ketoniemi (kesk.) kertoi, että koulun pihapiirin eläväistä kylänäkymää oli ilahduttava katsoa ja se sai hänet muistelemaan jopa omia lapsuusaikoja.
Nyt kysymys ei ollut kuitenkaan nostalgiasta. Tilaisuuden järjestäjien mukaan vilkas iltaelämä ei ollut etukäteen tilattu kulissi päättäjien pään kääntämiseksi, vaan ihan tavallista arkea Kaivolan kylässä.
– Kaupungin ei pitäisi tällaista pirstoa, vaan ylläpitää jatkossakin, Ketoniemi sanoi ottamatta kuitenkaan kantaa varsinaiseen koulupäätökseen.
Ketoniemi kertoi ripeästi edenneen valmistelun järkyttämille kyläläisille, että myös valtuutetuille lakkauttamisasia tuli yllätyksenä.
– Laitilan Sanomista saimme asiasta lukea, Ketoniemi sanoi.
Itäkulman kannalta tyly tosiasia on, että sivistysvaliokunta ja kaupunginhallitus asettuivat huhtikuussa äänestyksen jälkeen koulun sulkemisen kannalle.
Lopullisen päätöksen asiasta tekee kaupunginvaltuusto äitienpäivän jälkeisenä maanantaina 13. toukokuuta.
Lähes 130-vuotiaan koulun olemassaolo ei ole uhattuna nyt ensimmäistä kertaa, mutta tällä kertaa se tuntuu erityisen kitkerältä monestakin syystä. Keskustelussa hämmästeltiin kiirettä ja sitä, että mitään vaihtoehtoja lakkauttamiselle ei ole esitetty.
– Tämä ei olen vain kouluun, vaan ihmisten koko elämään vaikuttava päätös, Terhi Riihiaho kuvaili kyläläisten shokkitunnelmia.
Vanhempainyhdistyksessä on koettu turhautumista ja kiukkua siitä, että heille ei ole annettua mahdollisuutta aitoon vuorovaikutukseen. Se ei ole korvattavissa millään nettikyselyillä.
Kyläläiset ovat myös luottaneet sivistysvaliokunnan muutama vuosi sitten tekemään ”Koulurauha” -päätökseen. He painottivat useissa puheenvuoroissa, että jos sitä noudatettaisiin, Itäkulma saisi jatkaa.
Tilaisuudessa kerrottiin, että kouluun on ensi lukuvuonna tulossa tämänhetkisten tietojen mukaan 18 lasta eli enemmän kuin kaupungin antamissa ennakkotiedoissa.
Tero Hemmilä tivasi valtuutetuilta, onko Koulurauha-päätöstä nyt rikottu. Henri Aitakari (Laitilan puolesta) totesi, että sivistysvaliokunnan päätös ei sido valtuustoa päätöksenteossa.
– Valtuusto on nähdäkseni kunnan ylin päätöksentekoelin. Sen päätökset kyllä sitovat valiokuntia, mutta ei toisinpäin, Aitakari sanoi.
Veijo Jalonen arvosteli tehtyjen päätösten yli kävelemistä. Hän oikoi myös lukuisia kaupungin esittämiä tietoja ja asian ympärillä vellovia huhuja, joista vanhempainyhdistys on kirjoittanut myös yleisönosastokirjoituksessaan Laitilan Sanomissa (LS 26.4).
Elinvoiman säilyminen kylissä ja sen myötä koko Laitilassa nousi keskustelussa yhdeksi kyläläisiä eniten huolestuttavista asioista.
Usealla suulla torpattiin muun muassa kaupunginjohtaja Lauri Katteluksen Ylelle esittämä kommentti. Siinä Kattelus sanoi, että kyläkoulun säilyttäminen ei ole ole elinvoiman kannalta mikään autuaaksi tekevä asia.
Tuukka Lehtinen kertoi, että yksi tärkeimmistä asioista asuinpaikan valinnalle oli heidän perheelleen juuri kyläkoulu. Ilman sitä he eivät olisi muuttopäätöstä tehneet. Perhe on asunut Laitilassa nyt yhdeksän vuoden ajan.
Itäkulman koulussa tarjotaan tällä hetkellä ryhmäperhepäivähoitoa ja sen häviäminen samaan aikaan koulun kanssa huolettaa koulun ohella vanhempia.
Susanna Saari (kesk.) toivoi kaupungilta tasapuolisuutta kyläkouluihin liittyvien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Se tarkoittaa hänen mukaansa muun muassa sitä, että kouluverkkoon liittyvät päätökset tehdään valtuuston budjettikokouksessa, kuten ennenkin on tehty ja vasta sitten, kun valtuutetuilla on riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Kylien eriarvoistumista kritisoi myös Jouko Aittakari (ps.).
– Kodjalaan halutaan muuttajia, mutta tänne ei, hän havainnollisti.
Tiina Saari (kd.) toi esille Varppeen koulukiinteistöön liittyvät ongelmat ja esitti, että keskustelu kyläkouluista jäädytettäisiin ainakin siksi ajaksi, kun yläkoulun tilanne on saatu ratkaistua.
Yläkoulun jatkuviin korjauksiin valuneiden summien rinnalla pienen kyläkoulun lopettamisesta saadut säästöt ovat Itäkulman väen mielestä lillukanvarsia.
Muokattu 7.5. kello 14.05: Muutettu jutun kohta, jossa virheellisesti todettiin, että Henri Aitakari olisi saanut sivistysjohtajalta tiedon, että valiokunnan päätös koulurauhasta ei sido valtuustoa. Todellisuudessa sivistystoimenjohtajalta ei ole kysytty mitään. Aitakari on vastannut omasta puolestaan, sillä valtuusto on kunnan korkein päättävä elin.