Kun kaupunki julkisti maaliskuun puolivälissä kyläkoulutaloja koskevan viranhaltijaesityksen, kaupunginjohtaja Lauri Kattelus kävi seikkaperäisesti läpi myös kaupungin taloudellisen tilanteen. Jo silloin hän kertoi, että kaupungin on haettava myös muita säästöjä.
Kaupungin talouden tasapainottamistarve on tämän hetken arvion mukaan vuositasolla noin 3,5-4 miljoonaa euroa. Kun kaupungin menoista lähes 63 prosenttia on henkilöstömenoja, on selvää, että myös henkilöstörakennetta on arvioitava. Katteluksen mukaan lomautukset eivät nyt auta (LS 23.4), vaan on löydettävä pysyviä säästöjä. Yt-neuvotteluissa mietitään määräaikaisuuksia sekä sitä, mitkä vakanssit voidaan jatkossa jättää täyttämättä. Irtisanomisiltakaan ei välttämättä vältytä.
Laitilan kaupungin tilanne on vastaava kuin useimmissa kunnissa. Suomen Kuntaliiton Talousbarometriin tammikuussa vastanneista 175 talousjohtajasta 80 prosenttia ennakoi kunnassaan kohtalaisia tai huomattavia sopeutustoimia.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan kuntien tilanteeseen vaikuttavat Suomen talouden kasvunäkymät, jotka välittyvät kuntatalouteen heikompina verotuottoina sekä korkeampina menoina (Kuntalehti 2.2.). Myös kuntien valtionosuudet ovat vähenemässä. Valtiovarainministeriö ilmoitti marraskuun ”mustana perjantaina” uusista valtionosuuksien leikkauksista jo tälle vuodelle.
Laitilalla on onneksi yksi kortti kääntämättä. Tuloveroprosentin korottamiseen on varaa, kun naapurikunnat Uusikaupunki, Pyhäranta, Eura, Mynämäki ja Vehmaa verottavat jo enemmän.
Teija Uitto