– Sen jälkeen huokaan syvään ja lähdemme vaimon kanssa saunamökin rakennuspuuhiin Sallaan ainakin kesän yli. Tunnen tietynlaista helpotusta, sillä asiat, joita täällä on pöydällä, ovat isoja, Rainio sanoo.
Rainio on kirkkomuusikko ja pappi, joka on luotsannut Pyhärannan seurakuntaa kahteen otteeseen viimeisten puolentoista vuoden aikana. Aikaa Pyhärannassa ovat leimanneet seurakuntaliitoskeskustelu neljän Vakka-Suomen seurakunnan liittämiseksi Uudenkaupungin seurakuntaan.
– Seurakunnan itsenäisyys on aina iso asia, johon liittyy äärettömän suuria tunteita ja pelkoja, joista osa on perusteltuja, osa ei. Kun liitosta eivät halua pienet eikä isokaan, kysyy väistämättä, mitä sillä saavutetaan, Rainio sanoo.
Rainio on tehnyt työuransa pääosin kirkkomuusikkona Turun seudulla. Papiksi hän valmistui vuonna 2016 ja on sen jälkeen työskennellyt Turun Tuomiokirkkoseurakunnassa sekä Itä-Lapissa Sallassa. Pyhärantaan hän lähti ensimmäisen kerran viime vuoden alussa ja palasi toistamiseen viime syksynä tehtyään pienen jakson Sallassa, jossa perheellä on vapaa-ajan asunto.
– Haluan viettää aikaa pohjoisessa eikä tällaisessa tilanteessa ole hyvä, että kirkkoherra on poissa neljän, viiden kuukauden jaksoja. Siksi on perusteltua jättää tehtävät täällä, Rainio perustelee.
Jaksot Pyhärannassa ovat piirtäneet Rainiolle kuvaa tiiviistä ja vapaaehtoistoimintaan nojaavasta maalaisseurakunnasta, jolla ei ole akuuttia tarvetta liitokseen.
– Taloustilanne on kohentunut testamenttilahjoitusten ja henkilöstökulujen vähentämisen myötä. Henkilökunta tekee paljon työtä ja on lähellä seurakuntalaisia. Ymmärrän hyvin huolen siitä, että isossa seurakunnassa kohtaamisen vähenevät eikä pappia enää tunneta samalla tavalla omaksi, Rainio sanoo.
Turun tuomiokapituli ilmoitti torstaina ottavansa liitosasiassa aikalisän ja selvittävänsä muun muassa Vakka-Suomen seurakunnan mahdollisuutta.
– Nähtäväksi jää, millainen ratkaisu on. Seurakunnilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa, sillä Tuomiokapitulien liitosesitykset eivät ole Kirkkohallituksessa läpihuutojuttu.
Rainio jättää Pyhärannan paitsi helpottuneena, myös kiitollisena. Näkymä pieneen maalaisseurakuntaan on tuonut lähemmäksi omaa hengellistä kotia Pohjois-pohjanmaan vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä.
– Pyhärannassa on vanhaa herätysliikepohjaa ja sellaista juurevaa kristillisyyttä, jota arvostan. Se näkyy pieninä asioina, kuten esimerkiksi toimitusten aloittaminen ruokavirrellä. Kaupungissa tällaista yhteen kokoontumista ruuan äärelle ei toimituksissa enää kovinkaan usein koe.
Vaikka aika Pyhärannassa on ollut rikkonainen ja hallinnolliset tehtävät ovat vieneet suurimman osan ajasta, kokee Rainio pikkuseurakunnan aitona ja kohtaamisten olleen lämpimiä.
– On ollut rikastuttavaa saada kokea Suomen evankelisluterilaisen kirkon erilaiset todellisuudet. Ihmisten aitous antaa tilan olla itsellekin aito. Täällä ei tarvitse esittää mitään.
Turun tuomiokapituli määräsi torstaina Pyhärannan vt. kirkkoherran tehtävään Matti Nikkasen 11. päivä toukokuuta alkaen. Nikkanen on työskennellyt pitkään Saksassa ulkosuomalaistyön pappina.
Nikkanen työskentelee Pyhärannassa elokuun loppuun asti 60-prosenttisella viranhoitomääräyksellä kuitenkin niin, että hänellä on kokonaisvastuu hallinnollisista tehtävistä. Nikkanen siirtyyy kokoaikaiseksi vt. kirkkoherraksi syyskuun alusta alkaen.
Tuomiokapituli päätti torstaina, ettei Pyhärannan vakinaista kirkkoherran virkaa aseteta hakuun. Nikkasen viranhoitomääräys kestää vuoden loppuun asti.
Messu Pyhärannan kirkossa sunnuntaina 5.5. kello 10 ja sen jälkeen Heikki Rainion läksiäiskahvit kirkossa.
