Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan Suomen hallitus on esittämässä eduskunnalle uuden kansallispuiston perustamista. Kansallispuisto sijoittuisi Lounais-Suomeen ja se perustettaisiin Auran, Euran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän ja Ruskon kunnissa sekä Laitilan ja Turun kaupungeissa sijaitseville valtion omistamille, pääosin jo suojelluille alueille.
Kansallispuiston pääosa on luonnonsuojelulain nojalla perustettuja valtion luonnonsuojelualueita, suurimpina Kurjenrahkan kansallispuisto, joka on kooltaa 3 091 hehtaaria ja Vaskijärven luonnonpuisto noin 2 239 hehtaaria. Muu alue on valtion luonnonsuojelualueiksi perustamaa ja ostamaa aluetta ja osa muuta valtionmaan haltijan, Metsähallituksen, suojeluun luokittelemaa. Pieni osa alueesta on suojelupäätösten ja -luokittelun ulkopuolista valtionmaata. Kokonaan uutta suojelualuetta muodostuisi noin 2 800 hehtaaria. Näin muodostettu Lounaismaan kansallispuisto olisi pinta-alaltaan yli 11 000 hehtaaria, ja siten Etelä-Suomen manneralueen suurin kansallispuisto.
Aloite uudesta kansallispuistosta tuli Suomen luonnonsuojeluliitolta. Luonnonsuojeluliiton mukaan kansallispuiston perustamisella suojeltaisiin Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajan molemmin puolin säilyneen salomaan luontoa, monimuotoisuutta ja eliölajistoa. Alueella on arvokkaita soita, metsiä, lehtoja, lintuvesiä, muita järviä, puroja ja lähteitä. EU:n luontodirektiivin luontotyyppien ja eliölajien sekä lintudirektiivin lajien laji- ja yksilömäärät sekä Suomen luonnonsuojelulain liitteiden laji- ja yksilömäärät ovat merkittäviä. Kansallispuiston perustaminen parantaa samalla yleisen virkistys- ja retkeilykäytön sekä luonnonharrastuksen ja -tutkimuksen edellytyksiä. Suuren kansallispuistoalueen valumavedet lähtevät puhtaina Saaristomereen ja Selkämereen laskeviin jokiin. Kansallispuisto voi vaikuttaa myös lähialueiden tavanomaisen maankäytön menettelytapojen ympäristömyönteiseen kehittymiseen ja matkailuyrityksiin.
Liiton tiedotteessa todetaan lisäksi, että perustettavan kansallispuiston sijainti keskellä Suomen väestörikkainta, intensiivisen maatalouden ja muun tuotantotoiminnan dominoivaa Lounais-Suomea merkitsisi paikallisten, seudun sekä kahden maakunnan asukkaiden virkistys- ja luontoharrastusmahdollisuuksien parantumista.