Tällaisiin pyyntöihin piispa Mari Leppänen pyrkii vastaamaan aina kyllä.
– Oman hiippakunnan alue on erityisessä asemassa. Aika ei riitä millään vastamaan kaikkiin kutsuihin myöntävästi, mutta tällaisiin haluan osallistua ja tuntea yhteyden paikallisten ihmisten elämään, Leppänen sanoo.
Yhdessä kirjailija Johanna Venhon kanssa kirjoitetun elämäkertansa julkaissutta piispaa on viime aikoina pyydetty tiiviisti haastatteluihin ja tilaisuuksiin. Kutsuun Laitilan Munamarkkinoiden avauspuhujaksi hän tarttui empimättä.
– Laitilasta on seurakuntavierailuilla jäänyt lämmin ja välitön kuva. Viimeksi jännitimme kollegoiden kanssa automatkan Turkuun, säilyvätkö lahjaksi saadut kananmunat ehjinä perille, Leppänen nauraa.
Maaseutu, ruokatuotanto ja yhdessä tekeminen ovat asioita, jotka Leppäselle on jäänyt erityisesti mieleen käynneillä munapitäjässä. Ne maadottavat piispaa oman lapsuuden ja edelleen rakkaisiin maisemiin Pohjois-Savossa.
– Vanhempani ovat opettajia, joten lapsena matkasimme aina koulun päättymistä seuraavana päivänä mummolaan Lapinlahdelle ja palasimme koulun alkua edeltävänä päivänä. Olen Helsingistä kotoisin, mutta vietin siellä ensimmäisen kesäni vasta aikuisena, Leppänen kertoo.
Maaseutu merkitsee Leppäselle ennen kaikkea mahdollisuutta rauhoittua ja nauttia yhteisestä ajasta läheisten kanssa. Perhe viettää edelleen kesät Pohjois-Savossa.
– Tiedän olevani etuoikeutettu, kun voi unohtaa kiireen ja vain olla sekä tehdä asioita spontaanisti. Maaseudulla kesä on monelle kovaa työtä ja jatkuvaa kiirettä.
Se on yksi syy, miksi piispaa ilahduttaa, että Suomi on ehtymättömien kesätapahtumien maa. Ne tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden osallistua sekä tuntea yhteys ja merkityksellisyys omassa yhteisössä.
– Pandemia teki näkyväksi, ettei maassa ole yhtään turhaa kesätapahtumaa vaan kaikkein erikoisimpia ja oudoimpiakin niistä tarvitaan. Kokoontuminen yhteen lisää hyvinvointia ja kansanterveyttä sekä ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Piispa kokee, että myös kirkon pitää näkyä kesätapahtumissa, terasseilla ja väkijoukoissa.
– Kirkot ovat aina sijainneet keskellä kylää ja siellä niiden pitää myös henkisesti sijaita.
Vaikka Leppänen haluaa hektisen työn vastapainona kesälomalta erityisesti rauhoittumista ja yhteistä aikaa läheisten kanssa, kuuluvat tapahtumatkin siihen erottamattomana osana.
– Kesäteatterit ovat hauska perinne ja tykkään käydä katsomassa esityksiä. Ihailen talkootyötä, jota niiden ja lukuisten muiden kesätapahtumien eteen tehdään. Ne ilmentävät kauhean hyvin elinvoimaa, jonka toivon säilyvän koko Suomessa.
