Arto Kanerva
Laitilan 52. Munamarkkinoiden avajaisia vietettiin lauantaina aurinkoisessa kesäsäässä ja markkinakansaa oli paikalla niin paljon, että niin järjestäjät kuin markkinamyyjätkin olivat varmasti tyytyväisiä.
Markkinoiden teemana tänä vuonna oli yhteisöllisyys ja perinteet ja järjestäjät halusivat tuoda esille paikallisten yhteisöjen voiman ja perinteiden merkityksen nykypäivän arjessa.
Markkinat virallisesti avannut piispa Mari Leppänen nosti avajaispuheessaan esiin ystävyyden merkityksen ja voiman.
– Ystävyys on paljon muutakin kuin, että kaksi ihmistä tuntee toisensa hyvin. Siihen liittyy yhteisiä muistoja, jaettuja kokemuksia sekä tapa toimia toistemme kanssa silloinkin, kun olemme eri mieltä. Eikö tämä ole juuri se asenne, jolla me olemme tänään koolla? Jos näitä vietettäisiin muuten kuin ystävyyden hengessä, luulen, että ihmiset, kojut ja välitön markkinailo eivät olisi läsnä, niin kuin tänään koen. Tämäkin tapahtuma rakentuu laajan yhteistyöverkoston, sponsorien ja tukijoiden avulla. Munamarkkinat on kuin herkkukori, johon jokainen tuo oman antimensa yhdessä nautittavaksi ja osoittaa, että olemme yhdessä aina enemmän kuin yksin, piispa Leppänen totesi.
Laitilan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riikka Saarela (kesk.) tarttui omassa puheenvuorossaan markkinoiden teemoihin, yhteisöllisyyteen ja perinteisiin, joiden ilmentymä Munamarkkinat hänen mukaansa on erittäin vahvasti.
– Ne ovat myös arvoja, joiden vaaliminen on nykypäivän yhteiskunnassa mielestäni erittäin tärkeää, mutta ei millään lailla itsestään selvää. Ajattelutapojen ja maailman muuttuessa välillä tuntuu, että perinteet ja niiden vaaliminen nähdään myös kielteisenä asiana ja jollain lailla vanhanaikaisina ja nykymeno jarruttavina.
Laitila on Saarelan mukaan siitä onnellisessa asemassa, että olemme yksi harvoista kasvavista kaupungeista ja olemme saaneet tänne asukkaita monilla erilaisilla taustoilla. Se on sitä silminnähtävää monimuotoisuutta.
– Lisäksi väitän, että Laitilan kokoisessa kaupungissa muunlaisellekin monimuotoisuudelle on enemmän tilaa ja täällä on turvallista olla ja elää omana itsenään ja omanlaistaan elämää. Monimuotoisuuden hyväksyvä ja vastaanottava yhteisö on meidän jokaisen vastuulla ja vaatii myös asioiden esilläpitoa ja huomioimista, jotta kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja löytävät paikkansa yhteisössä.
Myöhemmin iltapäivällä, vuoden kukon julkistamisen jälkeen piispa Mari Leppänen palasi torin esiintymislavalle, tällä kertaa kunnallisneuvos Jukka Alkion haastateltavaksi.
Piispa Leppänen kertoi, että ensimmäiset kolme vuotta piispan virassa ovat sujuneet hyvin, vaikka työ alkoikin erikoisissa oloissa, keskellä pandemiaa.
– Alussa kiersin aluetta ja sain kuulla seurakuntien ja seurakuntalaisten asioista. Nyt työ on jo tavallaan arkisempaa, seurakuntien kanssa työskentelyä, hallintotehtäviä, verkostojen rakentamista ja ylläpitoa sekä yhteiskunnassa mukana olemista.
Alkion kysymykseen, onko kirkko yhteiskunnan muutoksessa edelläkävijä, hidastaja vai jopa este, oli piispa Leppäsen vastaus, että 2000-vuotisen historiansa aikana kirkko on varmaan ollut noita kaikkia.
– Riippuu tietysti asioista ja onhan kirkon tärkeä tehtävä tuoda vakautta. Väestörakenne ja arvokysymykset ovat kirkossa koko ajan esillä, mutta nuorempien mielestä kirkko on varmaan kehityksen este.
Piispa Leppänen muistutti, että tasavertaisuus on kirkon opetuksen ytimessä, mutta avioliitto on iso teologinen kysymys.
– Tutkimuksen mukaan 70 prosenttia papeista toivoo, että voisivat vihkiä kaikki parit. Samaa toivon itsekin, sillä se edistäisi seurakuntalaisten yhdenvertaista kohtelua.
Tuoreimman, vuosittain julkaistavan nuorisobarometrin mukaan 15–19-vuotiaat nuoret suhtautuvat avoimesti eri uskontoihin ja niiden symboleihin.
Toisaalta piispa Leppäsen mukaan on huolestuttavaa, että yhdeksän nuorta kymmenestä ajattelee elämässä menestymisen olevan pelkästään itsestä kiinni. Hän päättelee tämän kertovan nykyajan suorituskeskeisyydestä, mikä näkyy niin opiskelussa kuin työelämässä ja somessa.
– Monilla ovat asiat hyvin, mutta kasvava joukko nuoria voi huonommin. Puhutaan paljon uhkakuvista, mutta paljon tapahtuu myös hyvää ja meillä on monella tapaa hyvä olla. Yksi esimerkki on Munamarkkinat, tällaisia yhteen tulemisen tilaisuuksia tarvitaan myös tulevaisuudessa.
