Laiskanlaista äänestysintoa voi selittää se, että täällä äänestetään perinteisesti vasta vaalipäivänä toisin kuin suurissa kaupungeissa. Kun Turussa lähes törmää äänestyskoppiin kaupassa käydessään, on helppo äänestää.
Laitilassa oli ennakkoäänestyspaikkana tällä kertaa kaupungintalon lisäksi myös kirjastoauto. Äänestäjän piti kuitenkin hakeutua erikseen äänestämään ja tarkistaa, milloin se onnistuu.
Laitila on aina ollut vaaleissa maakunnan passiivisimpia kuntia. Myös Uudessakaupungissa ja Pyhärannassa äänestysprosentit ovat usein jääneet alhaisiksi. Laitilan alhaista äänestysprosenttia voi selittää se, että täällä äänet keskittyvät pitkälti yhdelle puolueelle. Ainakin kuntavaaleissa se voi turhauttaa äänestäjää. Uudessakaupungissa tilanne on toinen, eikä sielläkään äänestäminen suuresti innosta. Ehkä autotehtaalle on tultu töihin muualta, eivätkä paikalliset poliitikot ole tuttuja.
Eurovaaleissa äänestysalueena on kuitenkin koko Suomi. Kuntavaaleihin sopivat selitykset eivät kuulosta näissä vaaleissa oikealta tulkinnalta. Ehkä täällä vain koetaan yhä EU kaukaiseksi. Kuinka hyvin äänestäjät tietävät, mistä europarlamentti päättää? EU:n päätöksenteosta nousevat uutisotsikoihin usein jonninjoutavat pienet asiat, vaikka Brysselissä linjataan tälle alueelle tärkeitä isoja asioita. EU-päätökset vaikuttavat esimerkiksi susien suojeluun, maatalouteen ja metsien hoitoon.
Kyläkoulujen lakkautusuhka osoitti, että kun asia on riittävän läheinen, kiinnostus herää. Laitilalaiset ovat halutessaan hyvinkin aktiivisia.
Teija Uitto