Tieto omasta järvestä auttaa pitämään siitä huolta – Yli 60 prosentilla Kotivesistöt kuntoon II -hankkeen vesistöistä tarvetta toimenpiteisiin

Kotivesistöt kuntoon II -hanke on viimeisiä vetoja vaille valmis. Kesäkuun puolivälissä Laitilan kaupungintalolla pidetyssä loppuseminaarissa osanottajat saivat oman vesistönsä kunnostussuunnitelman käsiinsä. Hankkeessa oli mukana yli 20 vesistöä, joista yli 60 prosentissa on tarvetta tilan parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin.

Suurin osa hankkeeseen osallistuneista vesistöistä oli matalia humusjärviä. Mukana oli myös muutama merenlahti ja Lapinjoki. Taustatiedoksi vesistöistä koottiin kartat maankäytöstä, maaperästä ja happamien sulfaattimaiden läheisyydestä.

Vesistöistä tutkittiin viime vuoden aikana veden laatu.

– Vesinäytteistä saatiin tietoa muun muassa ravinnepitoisuuksista, rehevöitymistä kuvaavasta a-klorofyllin pitoisuudesta, happiolosuhteista ja uimavesihygieniasta, hankesihteeri Essi Lindroth Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksestä kertoi.

Vedenlaatutiedot on tallennettu avoimiin ympäristötietokantoihin Oiva ja Hertta.

Laitilan Lounaiskulman osakaskuntaa tilaisuudessa edusti sihteeri ja rahastonhoitaja Leena Grönholm. Osakaskuntaan kuuluu viisi järveä: Vallijärvi, Iso-Tulejärvi, Ahnus, Munikko ja Lamppe.

Grönholm on tyytyväinen hankkeen antiin. Kunnostussuunnitelmat tullaan vielä tutkimaan tarkkaan.

– Ainakin vesinäytetulokset ovat hyviä, Grönholm sanoo.

Hankesihteeri Essi Lindroth antoi vinkkiä, mistä rahoitusta kunnostukseen voi hakea. Itse toteutus on kuitenkin vesiyhteisöjen käsissä.

– Nyt voidaan miettiä, lähdetäänkö kunnostustoimenpiteitä toteuttamaan, Leena Grönholm sanoo.

Leena Grönholmin mukaan osakaskunnan järvissä on huomattu humuspitoisuuden nousua. Esimerkiksi Vallijärvessä vesi oli selvästi kirkkaampaa ennen vuosituhannen vaihdetta.

– Jostain syystä vesi on ruskeammaksi muuttunut, Grönholm sanoo.

Vesistöjen tummuminen on Lindrothin mukaan yleinen ongelma Varsinais-Suomessa, mutta selkeää syytä tummumiselle ei ole.

Hankkeen talkootyöt tarkoittivat Lounaiskulman osakaskunnalle vesinäytteiden ottoon osallistumista ja mukana oloa kierroksilla, joilla tutustuttiin järvien ojiin, kasvillisuuteen ja maastoon.

– Ihan mielenkiintoista on ollut. Kiva, että päästiin tähän hankkeeseen mukaan, Grönholm sanoo.

Osakaskunta jakaa omaa järveä koskevan kunnostussuunnitelman jokaiselle mökkiläiselle. Suunnitelmasta selviää, missä kunnossa järvi on, mitä uhkia löytyy ja mitä vedenlaadun parantamiseksi voidaan tehdä.

Keinoja on mutta myös uhkia

Yhteensä Kotivesistöt kuntoon II -hankkeessa ehdotettiin 162 toimenpidettä vesien suojelemiseksi.

– Yleisesti vesien tilaa voidaan parantaa vähentämällä ravinnekuormitusta, parantamalla vedenpidätyskykyä, poistamalla kalaston ja vesieliöiden nousuesteitä, huomioimalla happamat sulfaattimaat maankäytössä, suojelemalla arvokkaita kohteita ja virtausolosuhteita ylläpitämällä, hankesihteeri Essi Lindroth kertoo.

Kunnostussuunnitelmissa yleisiä ehdotettuja toimia olivat kosteikkojen rakentaminen, uoman viipymän lisääminen rakenteilla, laskeutusaltaat, patojen kunnostus ja rantalaidunnuksen lisääminen.

Vesistökuormitusta aiheuttavat pääasiassa maatalous, metsätalous ja rakennetut alueet eli mökkiläiset itse.

– Maataloutta on usein pidetty syyllisenä, mutta en usko, että tällä hetkellä kukaan viljelijä haluaa lannoitteita liikaa peltoon tuupata, Lindroth pohti.

Vesistöjen lähellä olevia peltoja ei kannata muokata syksyllä, jotta maata ei pääse huuhtoutumaan veteen. Vaihtoehtoja kynnölle ovat kevyempi pintamuokkaus, pellon jättäminen sängelle tai syyskylvö. Suojavyöhykkeitä suositellaan myös metsätöissä.

– Ravinteiden ja veden humusaineiden kulkeutumista vesistöön voidaan ehkäistä jättämällä ojia perkaamattomiksi tai lisäämällä puumateriaalia, esimerkiksi puunippuja ojiin ja ohjaamalla valumavesiä suojelusoille.

Keinoja veden laadun parantamiseksi on monia, mutta vesistöillä on myös runsaasti uhkia. Niitä ovat muun muassa ruovikoituminen, pohjien liettyminen, linnuston taantuminen, eroosiomaiden kiintoainekuormitus, happamoituminen, uomien kaivuu ja kalaston muutokset.

– Suutari on hyötyy aikaisesta keväästä, Essi Lindroth sanoo itsekin huomanneensa kalalajin runsastumisen.