– Onneksi yhä useampi tietää toiminnastamme ja osaa siksi pyytää apua tai vastaavasti osaa hakeutua avustajaksi. Silti on varmasti paljon niitäkin, joita asia koskee, eivätkä tuen mahdollisuudesta vielä tiedä, ounastelee Lounais-Suomen Avustajakeskuksen toiminnanjohtaja Sirke Salmela.

Yli 30 vuotta sitten perustetun Avustajakeskuksen toiminnan muodostavat vapaaehtoistoiminta sekä henkilökohtainen apu. Ne liittyvät toisiinsa sisällöltään, mutta silti eroavat perusteiltaan. Karkeasti yleistäen voi kuvata, että ensiksi mainittu on nimensä mukaisesti vapaaehtoistoimintaa, mutta jälkimmäisessä kyse on palkkatyöstä.

Avustajakeskuksen toimintaa hallinnoi Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry.

”Vapaaehtoiset avustaja on mukana mahdollistamassa, että asiakas pystyy osallistumaan yhteiskuntaan kuten kuka tahansa.”

AVUSTAJAKESKUKSEN vapaaehtoistoiminnan kautta on liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisten sekä muistiasiakkaiden on mahdollista saada avustaja tukemaan erilaisissa arjen askareissa.

– Olennaista on avun toiminnallisuus eli asiakasta tuetaan elämään oman näköistään elämää. Haluaapa asiakas sitten uimaan tai festareille, avustaja on siellä tukena ja apuna. Toisaalta joku toivoo avustajaa, jotta pääsee viikottain ulkoilemaan tai saa apua ruuanlaitossa, avaa vapaaehtoistoiminnan alueohjaaja Mirva Veneranta, jonka vastuualueet ovat muun muassa Laitila, Uusikaupunki ja Pyhäranta.

– Vapaaehtoiset avustaja on mukana mahdollistamassa, että asiakas pystyy osallistumaan yhteiskuntaan kuten kuka tahansa. Avustaja ei siis tee asioita asiakkaan puolesta, vaan tämän kanssa, Sirke Salmela lisää.

”Meihin päin voi ottaa yhteyttä itse, tai yhteydenoton voi tehdä myös omainen.”

VAPAAEHTOISTA avustajaa hakevilta ei vaadita esimerkiksi lääkärintodistuksia tai diagnooseja, vaan tarve ratkaisee. Samoin asiakas voi asua yhtä hyvin hoivakodissa kuin kotonakin.

– Meihin päin voi ottaa yhteyttä itse, tai yhteydenoton voi tehdä myös omainen, Veneranta kertoo.

Hän muistuttaa vapaaehtoistoiminnan muodon riippuvan asiakkaan toiveista ja tarpeista. Vapaaehtoisille avustajille avustustyössä mahdollisesti syntyvät kulut maksaa avustettava itse.

”on hienoa, että nykyisin ihmiset ovat valmiimpia ottamaan apua vastaan.”

SIRKE SALMELA kiittelee vapaaehtoistoiminnan voivan hyvin.

– Saamme uusiakin vapaaehtoisia avustajia toimintaamme oikein kivasti.

– Tai no, miehiä kaipaisimme toimintaamme enemmänkin, hän lisää ja kertoo monen miesasiakkaan toivovan mieskaveria, jonka kanssa lähteä vaikka uimahalliin.

Salmela on hyvillään siitäkin, että nykyään puhutaan julkisesti aiempaa enemmän esimerkiksi ikäihmisten yksinäisyydestä tai siitä, miten kaikilla on yhtäläinen oikeus osallistua itseään kiinnostaviin tapahtumiin tai toimintaan.

– Samalla lisääntyy tietoisuus siitä, että esimerkiksi tällaista vapaaehtoista avustajatoimintaa on olemassa ja saatavilla. Tätä palvelua käytetään yhä enenevissä määrin, mutta kyllä tieto yhä laajemmallekin saisi levitä.

Hän iloitsee siitä, että nykyisin ihmiset ovat myös valmiimpia ottamaan apua vastaan.

– On hienoa, että tässä asiassa muutosta näyttää tapahtuneen.

”miehiä kaipaisimme toimintaamme nykyistä enemmän.”

YHDISTYS rahoittaa avustajakeskuksen vapaaehtoistoimintaa Sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan hyvinvointialueiden tuella.

– Rahoitus on pysynyt lähes entisellä tasollaan, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Mutta hyvinvointialueiden säästöpaineet ja -suunnitelmat ovat kyllä herättäneet pelkoa jatkosta, Salmela myöntää.

Vapaaehtoistoiminnalla on 30-vuotinen historia, eikä sen tarve ole ollenkaan vähenemään päin, pikemminkin päinvastoin.

Henkilökohtainen apu mahdollistaa itsenäisen elämän

Avustajakeskus tarjoaa vapaaehtoistoiminnan lisäksi myös henkilökohtaisen avun palvelua, joka on vammaispalvelulain turvaama palvelu. Se myönnetään hakijan yksilöllisen tarpeen perusteella ja mahdollistaa vammaiselle ihmiselle itsenäisen elämän.

Avustajakeskus alkoi vuonna 2007 kehittää henkilökohtaisen avun tukea.

– Meillä on siis jo pitkä kokemus asiasta ja pystymmekin tarjoamaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella laajaa palvelua työnantajamallin työnantajille ja avustajille, toiminnanohjaaja Sirke Salmela taustoittaa.

TOIMINTAAN sisältyy esimerkiksi ohjaus- ja neuvontapalvelua, koulutusta, työnantajan tukipalvelua sekä rekrytointia.

Tässä toiminnassa asiakkaina ovat henkilöt, joilla on työnantajamallisen henkilökohtaisen avun päätös, tukihenkilöpäätös tai omaishoidon lomituspäätös sekä henkilöt, jotka haluavat työskennellä henkilökohtaisena avustajana, tukihenkilönä tai omaishoidon lomittajana.

VAMMAISPALVELULAIN henkilökohtaisen avun työnantajamallissa vammainen henkilö palkkaa avustajan itse ja hyvinvointialue korvaa palkkaamisesta ja työnantajan lakisääteisistä velvoitteista aiheutuvat kustannukset.

– Palvelumme on laaja-alaista, Salmela sanoo ja kertoo, että Avustajakeskus auttaa, ohjaa ja neuvoo työnantajaa hänen vastuissaan ja velvollisuuksissaan sekä hoitaa valtakirjalla palkanlaskun lakisääteiset tehtävät.

– Olemme erikoistuneet tähän työnantajamalliin ja meillä on siitä hyvä osaaminen.

AVUSTAJAKESKUS järjestää toimintaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan hyvinvointialueiden rahoittamana.

– Olemme Suomen suurin järjestötaustainen toimija, joka tarjoaa henkilökohtaisen avun palvelua, Salmela kertoo ja lisää Avustajakeskuksen aloittaneen ensin viiden asiakkaan kanssa, kun palkkoja nyt lähtee 2 700.

– Avustajakeskus ylläpitää rekisteriä avustajan työtä hakevista henkilöistä ja tiedottaa heille avoinna olevista työpaikoista ja tehtävistä kotisivuillaan. Meillä työpaikat liikkuvat ihan hyvin, valtaosa paikoista täyttyy parin kuukauden kuluessa.