Biojätteen kierrätystä on tehostettu viime vuosina Suomessa tuntuvasti. Nykyään lain mukaan kaikkien vähintään viiden huoneiston rivi- ja kerrostalojen biojätteet onkin kierrätettävä erikseen.

– Tämä velvoite koskee ihan kaikkia vähintään viiden huoneiston taloyhtiöitä, eli siis sekä Laitilassa että Pyhärannassa, muistuttaa Jätehuolto Helistölän toimitusjohtaja Jarno Helistölä.

Lisäksi vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä on lain mukaan kierrätettävä myös pakkausjäte.

– Se tarkoittaa muovia, metallia, kartonkia ja lasia.

TÄSSÄ kuussa astuu voimaan laki, jonka mukaan myös kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa sijaitsevissa omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa tulee kierrättää biojätteet erikseen. Alle 10 000 asukkaan Laitilassa velvoitetta ei siis ole.

Moni omakotiasukas kuitenkin kompostoi kotitalouden biojätettä.

– On hyvä huomioida, että jos biojätteitä kompostoi, niin siitä täytyy tehdä kompostointi-ilmoitus kunnan jätehuoltoviranomaiselle.

Ilmoituslomake ja ohjeet sen toimittamiseen löytyvät Laitilan kaupungin verkkosivulta jätehuolto-osiosta. Ilmoitus on tehtävä myös, mikäli kompostointi kiinteistöllä loppuu.

BIOJÄTTEEN kierrätystä Helistölä suosittelee vahvasti kaikille, myös omakotiasujille.

– Siinä olisi paljon parannettavaa, sillä orgaaninen jäte olisi todella hyvä saada pois sekajätteen joukosta.

Syynä on esimerkiksi se, että märkä biojäte laskee sekajätteen lämpöarvoa, jolloin se palaa huonommin. Nykyään kaikki sekajäte poltetaan, eikä mitään jätettä enää haudata entisaikojen tapaan maahan kaatopaikoille.

Biojätteen kierrätys voidaan hoitaa kahdella tapaa, joko erilliskeräyksellä tai kompostoimalla.

Erilliskeräys tarkoittaa sitä, että biojätteet kerätään biojäteastiaan, jonka jätehuoltoyhtiö tyhjentää. Tällöin astia on yleensä hankittu tyhjennyksestä vastaavalta jätehuoltoyhtiöltä.

Kompostointi puolestaan tehdään omalla kiinteistöllä siihen tarkoitetussa ja määräykset täyttävässä kompostorissa. Esimerkiksi jyrsijöiden pääsy astiaan tulee estää.

LAITILASSA ollaan oikeastaan oltu edelläkävijöitä, mitä biojätteen kierrätykseen tulee.

– Me ollaan kaupungin keskustassa kerätty kerrostalojen biojätteitä jo vuodesta 1995 lähtien, ja rivitalot tulivat pian perässä, Helistölä kertoo.

Omakotiasuja voi biojätteen kierrätyksellä harventaa sekajäteastian tyhjennysväliä. Ja mikäli päätyy kompostoimaan keittiö- ja ruokajätteen, saa järisyttävän hyvää multaa.

– Kannattaa myös muistaa mahdollisuus toimia yhdessä naapureiden kanssa. Esimerkiksi yhteisellä biojäteastialla saa jaettua kuluja, Jarno Helistölä vinkkaa.

Laitilasta ja Pyhärannasta erilliskerätty biojäte kuljetetaan Uuteenkaupunkiin Biolinjalle, missä siitä valmistetaan mädättämällä lannoitteita ja biokaasua, siis kotimaista energiaa. Biolinja antaa konkreettisen esimerkin biojätteen hyödyntämisestä: yhdestä kilosta biojätettä saa 100 tuntia virtaa puhelimeen.

VIIME vuonnakunnilletuli uutena velvoitejärjestää kuluttajilta syntyvän tekstiilijätteen keräys ja käsittely.Laitilassa tekstiilijätettä – kuten vaatteita ja kodintekstiilejä – voi toimittaa Helistölän jäteasemalle.

– Meille on nyt kontin verran tuotu kierrätykseen tekstiilijätettä ja olemme aika ihmeissämme, mihin se toimitetaan. Poistotekstiilin hyödyntäminen ei isossa kuvassa ole sujunut kovin hyvin.

Helistölä viittaa esimerkiksi siihen, että Lounais-Suomen Jätehuolto Oy peruikin suunnitelmansa rakentaa Turkuun poistotekstiilien jalostuslaitos.

– Lain mukaan vastuu kierrätyksestä siirtyy ensi vuonna tuottajille eli tähän on tulossa muutoksia.

Tekstiilijätettä voi toimittaa keräyspisteelle maksutta.

Muovin kierrätyksessä omat haasteensa

Kierrätysasioissa on menty viime vuosina paljon eteenpäin, mutta paljon on vielä tehtävääkin.

– Esimerkiksi elektroniikkaromua viedään aika lailla kierrätyspisteille, vaikkei se sinne mitenkään kuulu. Ja sitähän saa tuoda jäteasemalle ilmaiseksi, Jätehuolto Helistölän toimitusjohtaja Jarno Helistölä muistuttaa.

MUOVIN keräyksen ihmiset kokevat usein haasteelliseksi.

– Muovijätteen keräysastioiden sisällöstä noin kolmannes on sellaista, mikä ei sinne kuuluisi. Siellä on monenlaista, siimaleikkureista lähtien, Helistölä tietää.

Muoviastiat, joissa on ollut esimerkiksi jäteöljyä tai muita vaarallisia aineita, pitäisi viedä kierrätysaseman keräyspisteeseen. Näistä ei peritä erikseen maksua.

– Kustannukset katetaan kaupungin perimän jätehuollon perusmaksun muodossa.

USEIN on vaikea hahmottaa, miksi kaikki muovijäte ei ole yhtä tervetullutta muovinkeräysastiaan.

– Nyrkkisääntö on, että ei viedä kulutusmuovia tai kovamuovia. Mutta nykyään esimerkiksi PVC-muovia saa laittaa muovijätteenkeräykseen.

Lähtökohtaisesti kaikki muovipakkaukset saa kierrätysastiaan kipata, olipa kyse sitten saippua- tai ketsuppipullosta, leikkelepakkauksesta tai muovipussista.

– Mutta tärkeää on, että pakkaukset olisivat tyhjiä. Siis esimerkiksi isompia ruuantähteitä tai pesuainejäämiä ei muovipakkauksissa saa olla.

Jätehuolto Helistölä järjesti viime vuonna yhdessä Coreplastin kanssa kovamuovin keräyksen.

– Lavallinen tuli päivän aikana, eli kyllä tällaiselle keräyspäivälle tarve on. Tarkoituksena olisi järjestää samanlainen keräyspäivä syksyllä, niin ihmiset saisivat nurkistaan pois ämpärit, vanhat pulkat ja kaikenlaiset muovitavarat.