Onko suhtautumisemme kuluttamiseen jakautunut niin, että samaan aikaan puhumme sekä kuluttamisen vähentämisen tärkeydestä että vaadimme oikeutta ”shoppailla kuin miljonäärit”, kuten kiinalaista alkuperää oleva halpatuotteita myyvä verkkojätti kuuluttaa.
Niin tai näin – kulutuskäyttäytymisemme näkyy konkreettisesti muun muassa niin, että vuodesta 2014 lähtien yhdyskuntajätteen määrä on Suomessa kasvanut melko tasaisesti.
Vuosittain yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa noin 3,3 miljoonaa tonnia, ja asukaskohtainen jätemäärämme – noin 600 kilogrammaa – on viidenneksen suurempi kuin EU-maissa keskimäärin.
”Vielä kierrätystäkin olennaisempaa on, miten paljon jätettä syntyy.”
Vaikka jätteen kierrätys on Suomessa lisääntynyt, niin paljon on vielä tehtävää. Kierrätämme nimittäin yhdyskuntajätteestämme alle puolet.
Olennaista on, että jätteestä kiertoon päätyisi mahdollisimman suuri osa.
Silloin ratkaisevaa voi olla, kuinka helppoa kierrättäminen on. Löytyvätkö esimerkiksi kierrätyspisteet asiointireiteiltä, niin sanotusti matkan varrelta? Iso rooli on silläkin, millaiset mahdollisuudet kodeissa on jätteiden lajitteluun.
Silti vielä kierrätystäkin olennaisempaa on, miten paljon jätettä syntyy.
Suomalainen jätepolitiikka nojaa vahvasti Euroopan unionin sääntelyyn. EU:n jätepolitiikassa iso rooli onkin sillä, että jätteen tuottamista vähennetään ja ehkäistään.
Tässä asiassa keskeistä – joskin ehkä tuskallista – on jokaisen ihmisen katsoa peiliin eli pohtia omaa kulutuskäyttäytymistään. Jos verkkojättien halvat hinnat houkuttavat shoppailemaan, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä kaikkea muuta ne massatuotannollaan mahdollisesti polkevat kuin hintoja.
Solina Saarikoski
solina.saarikoski@laitilansanomat.fi