
Valtuutettu Helka Huttela (Pyhäranta Nyt) ihmetteli, miksei korjausvelan suuruutta ole tuotu esiin.
– Jospa tätä nyt hiukan avattaisiin, että puhutaammeko me nyt miljoonasta, kahdesta vai millaisesta summasta, Huttela kysyi.
– Kukaan ei tiedä, kuinka paljon (korjausvelkaa on). Tämän vuoksi omaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaamme täytyy sisällyttää pitkäaikainen investointisuunnitelma, Laiho
vastasi.Laiho huomautti kuitenkin, että tällä hetkellä laskuttamatonta vettä menee hukkaan niin paljon, että kunnan kannattaa investoida vaikka parisataa tuhatta euroa vuodessa ja sen takaisinmaksuaika on lyhyt.
– Jos näitä vuotoja saadaan tilkittyä niin jokainen euro maksaa itsensä hyvinkin nopeasti takaisin, Laiho lisäsi.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja vesilaitoksen hoitaja Jyrki Nurmen (yp.) mukaan vesihuoltolaki vaatii, että tietty osa vesihuoltolaitoksen tuloksesta käytetään korjaamiseen ja saneeraamisen. Hän kuitenkin lisäsi, että hänen aikanaan eli viimeisen 11 vuoden aikana kunnan putkistoja ei ole suunnitelmallisesti korjattu metriäkään.
– Kaikki resurssit, joita kentältä löytyy eli ainoastaan minä, on käytetty vuotojen paikkaamiseen ja uusien linjojen tekemiseen, Nurmi sanoi.
Nurmi kertoo, että kuntaan on tänä kesänä ensimmäistä kertaa palkattu kesätyöntekijä, joka on koulutukseltaan vesihuoltoinsinööri. Tämän tehtävänä on selvittää, paljonko kunnan jätevesiverkostossa on vuotovettä.
Nurmen mukaan kesätyöntekijän tehtävänä on laatia arvio siitä, mitkä paikat täytyy korjata ensimmäisenä.
– Meillä ei ole varaa korjata koko verkostoa kerralla, koska sitä ei ole tähän mennessä tehty minun tietojeni mukaan koskaan järjestelmällisesti, Nurmi lisäsi.
Kunta on jo useampana juhannuksena kärsinyt vesipulasta. Vaikka tämä vuosi meni Nurmen mukaan kohtuullisesti, tilanne on huolestuttava, koska vettä tuli sekä Uudestakaupungista ja Raumalta niin paljon kuin on mahdollista.
Tähän on Nurmen mukaan mietitty erilaisia korjaavia toimenpiteitä.
– Yksi niistä oli Laitilan yhdysputki, mutta siihen räpsäistiin miljoona hintaa. Voi olla, että se jää haaveeksi, Nurmi sanoi.
Vaikka korjausvelan suuruudesta ei osattu antaa tarkkaa arviota, vuotovesien vuosittaiset kustannukset Nurmi osasi kertoa.
– Meillä menee pelkästään hulevesiin 50 000 euroa vuodessa ja talousvesivuodot tulevat siihen päälle, Nurmi kertoi.
Pyhärannan ja Uudenkaupungin välisissä neuvotteluissa todettiin epäsuhta talous- ja jätevesien hinnoittelussa Pyhärannan ja muiden Uudenkaupungin vesihuoltoalueen asukkaiden välillä. Pyhäranta maksaa vedestään muita kuntia enemmän.
Valtuusto merkitsi keskustelun jälkeen
tiedokseen, että kunnanhallitus on pyytänyt kunnanjohtajaa neuvottelemaan Uudenkaupungin kanssa vesihuollon sopimusten uudistamisesta. Lisäksi tiedoksi merkittiin myös vesiyhteistyön selvitys.