Laitilan kaupunkiketojen kunnostus aloitettiin maanantaina 5.8. vanhan Pappilan kedolta. Urakoitsijana toimi Kolkanaukon perinnemaisemayhdistys ry Taivassalosta. Kedolla raivaamassa niittykukille elintilaa olivat Taneli Rytsä ja hänen poikansa Miko ja Juho Rytsä. Rytsillä on oma tila Taivassalossa, jossa he ovat tehneet samankaltaista työtä perinnemaisemien ylläpidossa. Tilallaan he ovat tehneet alkuraivauksen, jonka jälkeen kedot on jätetty laidunnukseen. Laiduneläimet sitten pitävät kedot luonnollisina ja hankkiutuvat eroon ylimääräisestä kasvillisuudesta.
Pappilankedolta Rytsät raivasivat katajia ja tuomia, jotka olivat vallanneet kedon pohjan lähes kokonaan.
– Siivoamme ylimääräisiä kasveja pois, niin että ketokukilla on tilaa kasvaa, Taneli Rytsä kertoo.
Rytsät olivat käyneet katsomassa ketoa jo aikaisemmin ja samalla arvioineet, mitä sille tulisi tehdä. Töihin päästyä homma sujui nopeasti ja kedolle alkoikin muodostua huomattavia oksa- ja heinäkasoja.
Ketojenkunnostus mahdollistettiin Ympäristöministeriön Kunta-Helmi-rahoituksella, jonka Valonia-hankkeessa Laitila on nyt mukana ensimmäistä kertaa.
– Hankkeen tarkoituksena on luontokatoon vaikuttaminen ja luonnon ennallistaminen, kertoo luontoasiantuntija Marjukka Kulmala.
Kaupunki osallistuu ketojen kunnostusprojektiin rahoittamalla osan siitä. Vanhan Pappilan kedon lisäksi myös Rukoushuoneenmäellä ja Kappelinmäellä tehdään kunnostuksia. Nämä kunnostukset mahdollisti Laitilan säätiö, jolta saatiin lisätukea hankkeeseen.
Pappilan ketoa on viimeiset 16 vuotta hoidettu vain niittotalkoilla vapaaehtoisten voimin, mutta nyt kahden vuoden ajan kunnostuksesta huolehtii urakoitsija. Koska tänä kesänä tehtiin laajempaa raivaustyötä, on ensi vuonna luvassa vain niitto ja kasviston inventointi. Kedolla onkin huomionarvoisia lajeja, sekä paljon arkeofyyttisiä, eli esihistoriallisena aikana Suomeen tulleita lajeja.
Hankkeen puitteissa järjestetäänkin kaikille avoin infokävely 21.8. klo 18.
– Infokävelyllä kerrotaan muun muassa ketojen hoidosta, kertoo Kulmala.
