Merivoimien pomo purjehti peltotielle

0
Amiraalin imukärsä hapuilee kivenmurikan kylkeä, jossa lienee jäljellä aamusumusta tiivistynyttä kosteutta.

Juha Kylänpää

Pari tuntia on vierähtänyt elokuisen Valkojärven pellonpientareilla. Lintupuolen mukavimpia ovat syksyn ensimmäinen ampuhaukka sekä yhteensä 270 kurkea, joista 180 yhtenä parvena etelään. Varsinaista muuttoa tämä ei ole, vaan siirtymistä tankkauspaikkojen välillä.

mainos

OLEN jo lähtemässä, kun paikalle lepattaa isohko perhonen. Mustien siipien kärjessä on valkoiset laikut ja keskemmällä punainen vyö. Näistä se on helppo todeta amiraaliksi, joita on tänä kesänä ollut normaalia runsaammin. Lepattaja laskeutuu lähelleni peltotielle ja keksin, että siitähän voisi yrittää kuvaa.

Linssiluteeni on syntynyt Suomessa. Eteläisten ilmavirtausten avittamana sen vanhemmat lensivät tänne keväällä vähintään 1 600 kilometrin päästä Alppien eteläpuolelta, ehkä jopa Pohjois-Afrikasta asti. Aikamoinen suoritus otuksilta, joiden pituus on parin sentin luokkaa ja siipien kärkiväli 5-6 cm. Ne löysivät toisensa ja niks ja naks, naaraan kantamat munat hedelmöitettiin. Ne se muni nokkosen lehdille ja viikkoa myöhemmin toukat kuoriutuivat. Nelisen viikkoa ne kasvoivat nokkosta rouskuttaen, kunnes koteloituivat. Parin kolmen viikon muodonmuutoksen jälkeen valmis perhonen murtautui ulos kotelostaan ja lähti liikkeelle.

SYKSYN myötä valtaosa amiraaleista muuttaa talvehtimaan etelään. Kerran Porkkalassa lintutornissa muuttoa seuraamassa olleet harrastajat alkoivat lintujen lisäksi laskea myös niitä ja saivat summaksi 1 240 yksilöä. Jos niitä meni samalla tiheydellä vaikkapa 100 km leveällä kaistalla, se tarkoittaa puolta miljoonaa amiraaliperhosta. Jotkut jäävät tänne yrittämään talvehtimista. Nimenomaan yrittämään; niiden ei tiedetä koskaan selvinneen talvesta hengissä.

mainos

Mutta miksi ihmeessä maalla elävän perhosen nimenä on merivoimien upseeriarvo? Taustalla on englanninkieli. Vanhin kirjallinen maininta lajista on vuodelta 1699 nimellä Red admirable, ”punainen ihailtava”. Samankuvioinen, mutta punaisen sijasta valkoista vyötä kantava perhoslaji oli ”valkonen ihailtava”. Punainen ja valkoinen olivat jo silloin brittilaivaston värit ja tämä ehkä on taustalla, kun näiden lajien admirable lyheni muotoon admiral, amiraali.

LINTUMAAILMAAN palataksemme, ensimmäinen sinisuohaukka leijaili Valkojärvellä 15.8. Neljä päivää myöhemmin muutti Valkojarvellä melkein kaksisataa haarapääskyä. Niiden menoa seuratessa löytyi neljän jalohaikaran parvi matkalla eteläkaakkoon, joten mekin sentään saimme maistipalan loppukesän poikkeuksellisesta rynnistyksestä, jonka kuluessa enimmillään laskettiin 131 jalohaikaraa yksiltä jalansijoilta Porissa.