– Tämä on ihan loistopaikka vapaa-ajan asunnolle. Matkaa on vain kuusi minuuttia Laitilan keskustaan, Tapani sanoo ja kiittelee Laitilan kauppoja, kesätapahtumia, liikuntamahdollisuuksia ja sijaintia.
Teppo Tapani on seurannut koulutuskentän muutoksia aitiopaikalta, ensin opettajana ja myöhemmin koulutuspäällikkönä sekä rehtorina. Lisäksi Tapani on toiminut Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksessä sekä useissa opetusministeriön tai työ- ja elinkeinoministeriön ammatillisen koulutuksen kehittämisen työryhmissä. Viime keväänä presidentti myönsi hänelle opetusneuvoksen arvonimen.
Teppo Tapanin mielestä kouluverkon uudistuksessa pitää olla rohkea. ”Jonkun on uskallettava sanoa ääneen, että kouluverkkomme on joka tasolla kallis ja ylitiheä ylläpidettäväksi nykyisellä rahoituspohjalla”, hän kirjoitti vuosi sitten Helsingin Sanomien Vieraskynä -palstalle.
Tapani seisoo edelleen sanojensa takana.
– Seiniin satsaamista harkitsisin tarkoin. Päiväkoditkin pitäisi rakentaa purettavista elementeistä.
Teppo Tapanin mielestä niin ala- ja yläkouluja, lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja kuin yliopistojakin on Suomessa liikaa.
– Julkista rahoitusta tullaan vähentämään. Leikkaukset ovat välttämättömiä. Jäljellä olevalla rahalla on tehtävä järkeviä ratkaisuja.
Laitilassa keväällä kiivaana käytyä kyläkoulukeskustelua Teppo Tapani on seurannut sivusta. Hän sanoo ymmärtävänsä, mitkä tunteet kyläkoulun lakkauttamiseen sisältyy. Tapanin oma koulutaival alkoi Katinhännän koulusta, jota hän ehti käymään kaksi vuotta ennen kuin se lopetettiin. Lopun alakoulun hän kävi Kaivolan koulussa, jossa viimeinen Suvivirsi laulettiin viime keväänä.
Kyläkouluissa on Tapanista paljon hyvää, kuten luonnon keskellä oleva oppimisympäristö. Mutta karsintaa on hänestä tehtävä, sillä ikäluokat pienenevät ja kaupungistuminen on jo pitkään jatkunut trendi niin Suomessa kuin maailmalla. Laitilan kyläkouluista voisi Tapanin mielestä säilyä Suontaka ja Untamala.
Teppo Tapani kritisoi kuntia siitä, että ne haluavat pitää kynsin ja hampain kiinni nimenomaan lukioistaan.
– Jos Laitilasta ammattikoululaiset voivat käydä Uudessakaupungissa ja Raumalla, niin miksei bussi voisi kuljettaa lukiolaisiakin? Tapani kysyy.
Laitilassa on tuotu esiin myös lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteinen kampus.
– Hybridiratkaisut, lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen ovat hyviä ratkaisuja, Tapani sanoo.
Tapanin mukaan Pirkanmaalla ammatillisia oppilaitoksia on yhdistetty voimakkaasti. Sama tulisi hänen mukaansa tehdä muuallakin ennakoiden ja suunnitellusti, eikä sitten kun hätä on käsillä.
– Koko Suomessa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on ainakin tuplasti liikaa tulevaan tarpeeseen nähden.
Iida Kauppi
Laitilalaislähtöinen Teppo Tapani johtaa Tampereen Aikuskoulutuskeskusta. Siellä voi suorittaa yli 80 tutkintoa, opiskelijoita on vuosittain yli 11 000 ja työntekijöitä noin 300. Opiskelijoiden keski-ikä on noin 30 vuotta. Nuorimmat ovat yli 18-vuotiaita ja vanhimmat kuusikymppisiä.
Teppo Tapani kertoo olevansa aikuiskoulutuksen mallinukke.
– Itseni kautta haluan antaa rohkaisevan esimerkin.
Alakoulusta Teppo Tapani siirtyi Varppeeseen, jota silloin Laitilan yhteiskouluksi kutsuttiin. Pulpetissa istuminen ei nuorta miestä kiinnostanut.
– Jäin luokalleni neljännellä ja sen jälkeen koulu muuttui peruskouluksi. Jatkoin kouluani peruskoulussa luokat 8 ja 9.
Laitilasta Teppo Tapani lähti Mynämäen Kotiteollisuuskouluun opiskelemaan koneen korjausta.
Siellä asenne opiskeluun muuttui, kun hän sai kannustusta ja kipinän opiskeluun.
– Muistan tarkalleen sen hetken ja rehtorin sanat, kun hän sanoi minulle, että kannattaisiko opiskella lisää.
Tapani hakeutui kotiteollisuusopettajan opintoihin ja opettajan uran hän aloitti Kauhajoen maatalousoppilaitoksesta. Opettajana työt veivät Kokemäelle sekä Huittisiin ja myöhemmin Tampereelle.
– Ylioppilaaksi valmistuin kolmekymppisenä ja maisteriksi vasta nelikymppisenä, minkä jälkeen siirryin hallintohommiin.
Ammatillinen opiskelu on muuttunut vuosikymmenten aikana.
– Yksilöllisiä oppimispolkuja on rakennettu viimeiset 20 vuotta.
Aikuiskoulutuksessa tutkinnon osien suorittaminen on suosittua. Niistä voi kerätä itselleen koko tutkinnon.
Nuorten opiskeluvalinnat eivät aina mene nappiin, ja muutenkin vanhempana monella on tarve kouluttautua.
– Jatkuvaan oppimiseen tulee kiinnittää huomiota.
Hallitus on päättänyt lakkauttaa aikuiskoulutustuen. Muutoksella ei ole Tampereen Aikuiskoulutuskeskukselle suurta vaikutusta, mutta kokonaisuudessaan tulevat, jo linjatut rahoitusleikkaukset tulevat supistamaan aikuiskoulutustarjontaa.
– Meillä TAKKissa suoritetaan tosi paljon oppisopimuskoulutuksia ja sen kehittyminen on tosi hyvä asia.
Ammatillisen koulutuksen pitää Tapanin mielestä olla joustavaa.
– Pitää olla myös moottoriteitä. Pätevimmät voisivat ensimmäisen kouluvuoden jälkeen mennä oppisopimuskoulutukseen.
Ammatillisesta koulutuksesta hakeudutaan yhä useammin ylempiin tutkintoihin.
– Ammattikoulun käynyt insinööri. Ei sen parempaa insinööriä olekaan.
