Sonkkilan tilalla Salon kylässä on menossa vuoden kovin sesonki. Pensasmustikat alkoivat kypsyä pari viikkoa sitten ja satoa saadaan elokuun loppupuolelle.
Tilalla työskentelee päivittäin lähes 40 poimijaa. Pensasrivistössä ahertaa myös isäntäpari, Sauli Sonkkila ja Elina Rytsölä .
– Meillä on sellainen onni, että samat poimijat ovat tulleet meille sesonkitöihin joka vuosi uudestaan. Valentyna tuli nuorena tyttönä ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja nyt hän on meille luottotyöntekijä, Elina kehuu valoisasti hymyilevää ukrainalaista naista.
Kaikki tilan poimijat ovat ukrainalaisia. Osa asuu pysyvästi Laitilassa, mutta suurin osa tulee Ukrainasta.
Valentyna Ivanova osaa suomea jonkin verran, mutta työkielenä tilalla on englanti, kuten muillakin maatiloilla. Suurin osa poimijoista ei osaa englantiakaan, vaan Valentyna toimii tulkkina.
– Viktoria Hulenko piti Vakka-Suomen kansalaisopistossa lyhyen ukrainan kielen kurssin, johon osallistuin. Opin tärkeimmät sanat ukrainaksi, Rytsölä hymyilee.
Sonkkilan tila on erikoistunut pensasmustikkaan, mikä ei ole Suomessa kovin yleistä.
Sonkkilan tila on ollut saman suvun hallinnassa parisataa vuotta.
– Vielä 70-luvulle asti tämä oli tyypillinen sekatila ja sitten isän aikana erikoistuttiin sikatalouteen. Me ryhdyimme pitämään tilaa vuonna 1999 ja pari vuotta katselimme, mitä kannattaisi tehdä, Sauli Sonkkila muistelee.
He kokeilivat myös tankoparsan kasvatusta, mutta kokeilu ei ollut rohkaiseva, ja lopulta päätyivät pensasmustikkaan. Sonkkilalla on laaja näköala maatalouden tulevaisuuteen, sillä hän työskentelee myös Ruokavirastossa johtavana asiantuntijana. Hän päätteli jo 2000-luvun vaihteessa, että kotimaisen pensasmustikan kysyntä tulee kasvamaan.
Ensimmäiset pensasmustikan taimet Sonkkilan tilalla istutettiin vuonna 2002. Nyt tilalla kasvaa pensasmustikkaa noin kuudella hehtaarilla.
– Pensasmustikan kysyntä on tosiaan kasvanut, mutta ei aivan niin nopeasti kuin odotimme, Sonkkila myöntää.
Kaupoissa myydään yhä paljon ulkomaista pensasmustikkaa. Pensasmustikkaa tuottaa erityisesti marjamaa Puola.
– Talvella pensasmustikkaa tuodaan jopa Etelä-Amerikasta asti.
Suomessa on jalostettu omat, vahvat, talvenkestävät ja aromikkaat pensasmustikkalajikkeet. Sonkkilan tilalla kasvatetaan pääasiassa Aino- ja Alvar-lajiketta, mutta myös viittä muuta lajiketta.
– On meillä kokeiltu myös jenkkilajikkeita, mutta ne eivät ole niin talvenkestäviä kuin Suomessa jalostetut lajikkeet. Lajikkeet on jalostettu Piikkiössä amerikkalaisista pensasmustikoista ja juolukasta.
Sonkkilan tila toimittaa pensasmustikkaa tukkuliikkeille, joista marjat päätyvät muun muassa K-ketjun kauppoihin. Tilalla on myös suoramyyntipiste.
– Toivomme etukäteisvarausta, sillä poimimme marjat tilauksen mukaan, Rytsölä sanoo.
Tilalla marjat poimitaan käsin suoraan pakkauksiin. Niissä ne voi siirtää kotona pakkaseen.
– On hauskaa, kun fiinit kaupunkilaisrouvat tulevat ostamaan pensasmustikkaa ja ihastelevat, että teidän tilahan on kuin viinitila, Elina Rytsölä kertoo.
Pensasmustikkarivistöt leviävät tilan päärakennuksen ympärille kumpuilevaan maastoon ja maisema tosiaan muistuttaa Toscanan viinitiloja. Kuten viinirypäleet, myös mustikkapensaat, ovat matalia.
Kuluttajat alkavat vasta nyt havahtua siihen, että myös kotimaista pensasmustikkaa on saatavana. Kun Sonkkilat aloittivat pensasmustikan viljelyn, Suomessa pensasmustikan viljelyala oli vain noin 40 hehtaaria. Nyt pensasmustikkaa viljellään kaikkiaan noin 110 hehtaarilla koko Suomessa.
Sonkkila korostaa, että pensasmustikan viljely on siinä mielessä mukavaa, että mitään kasvinsuojeluaineita ei tarvitse käyttää, vaan pensasmustikat perataan kolmesti kasvukauden aikana.
– Se oli itselle yksi tärkeä peruste, että lähdimme tähän.
Kun satokausi loppuu, mustikkatilalla työt vielä jatkuvat. Pensasmustikat perataan ja osa pensaista leikataan. Sitten on muutaman kuukauden tauko.
– Tammikuussa alkaa taas rekrytointi ja työlupien hankinta Migriltä seuraavaa sesonkia varten. Emme osanneet kuvitella, kuinka työlästä pensasmustikan viljely on, mutta on tämä mukavaa puuhaa, Elina Rytsölä vakuuttaa.
Pensasmustikka on terveyspommi
Metsämustikka (Vaccinium myrtillus) ja pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) ovat keskenään sukua, mutta silti niiden koostumuksessa on eroa. Mustikan käytöllä on osoitettu olevan monenlaisia terveyshyötyjä ihmisille. Pensasmustikka on hyvä flavonoidien, erityisesti antosyaanien lähde. Kuten metsämustikallakin, pensasmustikalla on antimikrobivaikutusta eli ne estävät bakteerien kasvua.
Pensasmustikka sisältää ylivoimaisesti enemmän hydroksikinonihappoa, kun taas mustikan antosyaanipitoisuudet ovat suurempia.
Pensasmustikka ei värjää, kuten metsämustikka. Se säilyy viileässä parikin viikkoa ja pakastettuna se säilyttää muotonsa hyvin.
Lähde: Arktiset Aromit ry
