Vanhan Pappilan vieressä noin puolen hehtaarin läntti Laitilanharjua on välttynyt rakentamiselta, kaivamiselta ja parinkymmenen viime vuoden aikana talkoilla tehtyjen niittojen ja raivausten ansiosta myös pöheiköitymiseltä. Ketoneilikka on yksi alueelta turvapaikan säilyttäneistä kasveista.
Heinäkuussa alkaneessa ja nyt päättyvässä juttusarjassa Laitilan seudun ympäristöyhdistys ja Laitilan Kuvaajat ovat esitelleet luontokohteita eri puolilta Laitilaa.
Pappilan kedosta kertovat kuvatekstit laati Juha Kylänpää. Kuvat otti Olli Pärkö.
mainos
Vanhan Pappilan vieressä noin puolen hehtaarin läntti Laitilanharjua on välttynyt rakentamiselta, kaivamiselta ja parinkymmenen viime vuoden aikana talkoilla tehtyjen niittojen ja raivausten ansiosta myös pöheiköitymiseltä. Ketoneilikka on yksi alueelta turvapaikan säilyttäneistä kasveista.
Suolaheinän lehtiä ovat aika monet lapsena tainneet pureskella. Kuvassa niittysuolaheinän kukinto.
Suomessa kasvaa noin 250 heinälajia. Siksi kuvan niitttynurmikan tunnistamiseen tarvittiin asiantuntijaa.
”Tervakukkanen” eli mäkitervakko suojaa kukintonsa muurahaisten ryöstöretkiltä muodostamalla varteensa tervalta näyttäviä liimamaisen aineen vyöhykkeitä.
Sikoangervon levinneisyysalue Suomessa menee melko tarkoin yksiin pronssi- ja rautakauden asuttujen seutujen kanssa. Pappilan kedolla se on niittämisen ansiosta runsastunut.
Sikoangervo kasvattaa juuristoonsa pitkulaisia mukuloita, joita on ainakin viikinkiajalla käytetty ihmisravinnoksi. Vapaina kasvatetut siat tonkivat ja söivät mukuloita halukkaasti, mistä kasville on tullut sen suomenkielinen nimi.