Vettä sataa ja Nästin kylänmäellä seisoo tusina sadehuppuisia hahmoja, kuulemassa ja katsomassa ympärilleen viittaillen kylän paikkoja esittelevää Raimo Heikkilää, yhden kantatalon vanhaisäntää. Syksy on alkanut heti syyskuun ensimmäisenä päivänä.
Ollaan hyvin vanhalla asuinpaikalla: Jo kuusi tuhatta vuotta sitten, kun meri ulottui Pehtjärven yli aivan Laitilanharjun mäntymetsäisille eteläreunoille asti, oli Nästinristin kohdalla kalastajien ja metsästäjien kotakyliä. Kampakeraamisen kivikauden ihmisiltä sinne on jäänyt muun muassa ainutlaatuinen irtokivi, jossa on punamultainen verkkokuvio.
Ensimmäinen asutus loppui pian ja vasta 1300–1400 luvulla raivasivat uudet ihmiset peltoja ja laitumia ja rakensivat ryhmäkyliä harjualueen ylävimmille metsäseuduille. Kristinusko on levinnyt Laitilan seudulle aika lailla yhtä aikaa kuin Turun seudulle, ja väki lisääntyi myös valtiovallan kannustuksella.
Eteläkulmalla ensimmäisiä kyliä oli Vidilä. Sen ja Koveron suunnalta asutusta levisi Nästin alueelle. Nästin kylänmäen ensimmäiset kaksi kantataloa, Heikkilä, alunperin Erkki Juhonpojan talo, ja (Iso-)Peitsalo, Manu Pekanpojan talo, Peitla, rakennettiin viimeistään 1400-luvun lopulla. Ellän talo, joka oli ns. akatemian tila – sen tulot menivät Turun akatemialle – on myös rakennettu kylänmäelle keskiajalla.
Nästin kallioinen kylänmäki oli kylän vieri viereen rakennettujen talojen yhteismaata ja pellot sarkajaon mukaisesti mäen alavammilla rinteillä. 1700-luvulla tehtiin isojako ja kylän yhteismaat jaettiin tilojen kesken yhtenäisiksi viljelyalueiksi. Talot siirrettiin tai uudisrakennettiin pois jaetulta kylänmäeltä hiukan entistä harvempaan, mikä oli myös paloturvallisuuden kannalta etu.
Raimo Heikkilä selosti Nästin kehitystä oikealla murteella – kylä pyrki laajenemaan nimenomaan etelään päin, mistä vanha sikäläinen ohje kuului: Pare tuumaki Turkku päi kon peninkulm pohjosse!
Nästi sijaitsee noin 15 km Laitilan kirkolta Turkuun päin ja rajoittuu etelässä nykyiseen Mynämäkeen.
Horman kaupunki
Nästin kylänmäen lounaisosassa on ollut 1800–1900-luvulla laaja mäkitupalaisalue, niin sanottu Horman kaupunki. Mäkitupia on ollut noin viisitoista, joista suuri osa on edelleen olemassa kesämökkeinä.
Nästin tiloista on lohkottu puolenkymmentä torppaa ja yksi siirtolaistila. Se lunastettiin myöhemmin taloon takaisin.
Pehtjärvi on ollut kalainen kuten muinainen merenlahti. Nykyisin se on kesämökkialuetta. Ensimmäisen kesämökin sinne rakensi rakennusmestari Enko 1930-luvulla.
Leveä harjualue Nästin mäkien länsipuolella kehittyi omaksi kulmakunnakseen, Krouvinnummeksi, joka muodosti oman yksinäistalokylänsä 1942 lähtien. Krouvin tilan viimeinen kestityspalvelua pitänyt isäntä oli Nästin Kustu, Kustaa Manner. Talo on nykyisin maatila.
Nästin lapsille perustettiin koulu 1911 Krouvinnummen alueelle, mihin ’vanhalta kylältä’ oli nelisen kilometriä. Koulu lopetettiin, mutta rakennus oli myöhemmin kyläläisten käytössä.
Myös kauppa tuli kylälle, Suomisen kauppa Heikkilän tilan lähelle. Se toimi 1920-luvulle asti. 1936 Laitilan osuuskauppa perusti sivuliikkeen Krouvinnummelle, mutta sekin on lopetettu.
Palveluita edusti myös linja-autoliikenne: Pari-kolme kertaa viikossa kulki vuoroauto Katinhännästä päin Nästin kylän kautta Turkuun 1930-luvulta lähtien. Kun uusi tie valmistui, linja-auto kulki vuodesta 1958 sitä pitkin.
Erikoisista persoonista Nästiltä on mainittava Etu-Kustaa, jolla oli verenseisauttamistaito. Raimo Heikkilä kertoo, että Etu-Kustaan apua oli tarvittu hevoselle, mutta hädin tuskin oli apua ehditty pyytää, kun Etu-Kustaa jo lohdutti: ’Men kotti vaa, kyl se veri jo lakan o.’
Eläinlääkäri Korpelan löytämän vanhan murresanakirjan mukaan ’nästi’ tarkoittaa sievää, nättiä, ja myös siistiä, huoliteltua, helppokulkuista.
Raimo Heikkilän ja Katriina Kaitila-Karttusen tiedoista poiminut Anna Unhola-Vehmas
