– Iso osa yhteydenotoista on kohteluun liittyviä. Potilas kokee jostain syystä, ettei ole tullut kuulluksi esimerkiksi lääkärin vastaanotolla, potilasasiavastaava Hanna Helle kertoo.
Potilasasiavastaavaan otetaan yhteyttä myös pitkistä jonoista tai esimerkiksi siitä, että vastaanottoaika on peruttu ja uusi aika menee kahden kuukauden päähän.
– Me emme voi puuttua hoidon kulkuun, mutta voimme auttaa muistutuksen tai oikaisuvaatimuksen tekemisessä, Helle sanoo.
Hän korostaa, että potilasasiavastaavat eivät pääse käsiksi potilastietoihin, joten he ovat pelkästään potilaan antamien tietojen varassa.
Suomessa vietettiin viime viikolla asiakas- potilasturvallisuusviikkoa, jonka tiimoilta Tyks Vakka-Suomen sairaalassa järjestettiin perjantaina kaikille avoin tapahtuma. Helle oli perjantaina asiakas- ja potilasturvallisuuskoordinaattori Elina Soini-Koskisen kanssa jakamassa tietoa potilaan oikeuksista sekä tavoista, joilla asiakkaat ja potilaat sekä heidän omaisensa voivat vaikuttaa saamansa hoidon turvallisuuteen.
Helle kertoi potilaan oikeuksista, mutta muistutti myös velvollisuuksista.
– Potilaan velvollisuuksia on esimerkiksi toteuttaa hänelle määrättyä lääkehoitoa tai kertoa lääkärille kaikki asiat, jotka vaikuttavat hoitoon.
Helteen mukaan eniten yhteydenottoja potilasasiavastaava saa Akuutin eli päivystyksen toiminnasta sekä psykiatriasta. Yhteydenottajana on potilas itse tai hänen läheisensä. Yleensä asia hoituu puhelimitse, mutta potilasasiavastaavan kanssa voi sopia myös tapaamisajasta. Palvelu on potilaalle maksutonta.
Potilasasiavastaava ei voi kuitenkaan toimia potilaan asiamiehenä, eikä edustaa tätä tuomioistuimessa. Hän ei myöskään ota kantaa potilaan hoitoon tai lääketieteellisiin hoitopäätöksiin tai arvioi, onko hoidossa tapahtunut potilasvahinko.
– Tehtävänä on vain tukea potilasta siinä, että potilaan oikeudet toteutuvat.
Vakka-Suomesta potilasasiavastaavaan otetaan harvoin yhteyttä.
– Kyllä se jonkinlainen potilastyytyväisyyden mittari on, Helle totesi.
– Yleisesti yhteydenotot ovat lisääntyneet. Tänä vuonna yhteydenottoja Varhan alueella on ollut jo 2600, mutta luvussa on mukana myös samoja yhteydenottajia.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskoordinaattori Elina Soini-Koskinen kertoi tavoista, jolla potilaat ja heidän läheisensä voivat osaltaan vaikuttaa saamansa hoidon turvallisuuteen. Esimerkkeinä hän mainitsi sen, että potilaalla tulisi olla terveydenhuollossa asioidessa mukanaan ajantasainen tieto käyttämästään lääkityksestä sekä sen, että potilas itsekin voi huolehtia siitä, että henkilöllisyys tarkastetaan ennen toimenpidettä tai lääkkeen annostelua.
Soini-Koskinen kertoi, että myös asiakkailla, potilailla ja heidän läheisillään on mahdollisuus tehdä vaaratapahtumailmoitus Varhan verkkosivuilla.
Näin voit parantaa hoidon turvallisuutta
Potilas tai asiakas voi myös itse vaikuttaa hoitonsa turvallisuuteen mm. näin:
– Anna ajantasaiset ja riittävät tiedot ammattilaisille oireistasi ja sairauksistasi sekä oikeat yhteystiedot.
– Pidä huolta, että henkilötunnuksesi tarkistetaan hoitoon mennessä tai lääkitystä saadessasi.
– Kirjoita ylös asiat, mitkä haluat kysyä sinua hoitavalta ammattilaiselta.
– Kysy eri hoitovaihtoehdoista tai siitä miten hoitosi etenee.
– Pidä lääkitys ajantasalla hoitopaikassa ja apteekissa. Älä itse muuta lääkitystäsi.
– Noudata saamiasi hoito-ohjeita.
– Osallistu hoitosi suunnitteluun, päätöksentekoon ja anna palautetta.
– Kerro kivuistasi.
– Omainen tai läheinen voi halutessasi osallistua hoitoosi.
– Jos jokin asia mietityttää, ota se heti puheeksi tai jälkikäteen yhteyttä hoitavaan tahoon.
Lähde: THL ja Varha
