Maija Ala-Jääski
– Susi ei enää ole se sama eläin, mistä me luimme koulun biologian tunnilla vuosikymmeniä sitten. Tuolloin susi kuvattiin erämaan asukiksi, joka karttaa ihmistä. Nykypäivän moderni susi on tottunut niin liikenteen ääniin kuin ihmisten hajuihin.
– Näin on erityisesti Varsinais-Suomessa asuvien susien kohdalla. Ne ovat syntyneet ja kasvaneet täällä jo useamman sukupolven ajan, eikä niille ihmisen läheisyys tai koneiden äänet ole mikään uusi tai vieras asia, toteaa riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta Vehmaalla järjestetyssä infotilaisuudessa.
Varsinais-Suomessa on maamme tihein susikanta. Viime keväänä alueella oli 15 susireviiriä ja niissä kaikissa, yhtä lukuun ottamatta, oli pentuja.
– Tilanne on nyt todennäköisesti sama, arvelee Hermansson.
Vakka-Suomen alueella elää kolme perhelaumaa. Ihoden lauma liikkuu Uusikaupunki–Laitila-välisen maantien pohjoispuolella Uudenkaupungin, Laitilan ja Pyhärannan alueella. Vehmaan lauma elelee taas kyseisen maantien eteläpuolella ja sen reviiri ulottuu Uudestakaupungista Vehmaalle ja Taivassaloon. Uusin lauma on syntynyt Kustaviin.
– Näiden perhelaumojen lisäksi alueella voi liikkua myös yksittäisiä nuoria susiyksilöitä, muistuttaa Hermansson.
Susien määrän kasvulle erityisesti Varsinais-Suomen alueella on yksinkertainen selitys. Täällä niille riittää ruokaa, eli valkohäntäpeuroja, riittävästi.
– Uutena haasteena meillä onkin se, miten otamme sudet huomioon peurojen kaatolupa-arvioinnissa. Jos peurakanta laskee liian alas, on vaarana, että susihyökkäykset kotieläintiloille lisääntyvät. Toisaalta taas myös peurat aiheuttavat vahinkoja viljelyksille.
Hermanssonin mukaan Varsinais-Suomessa ei tällä hetkellä asu ”erityisen huonosti käyttäytyviä” susia.
– Tällä tarkoitan sitä, että yksikään tämän alueen susilaumoista ei ole jatkuvasti ahdistelemassa lampaita, vaan susien hyökkäykset lammastiloille ovat jääneet yksittäisiksi tapauksiksi.
