Monikunnallinen vesiyhtiö, Kuninkaanmännyn Vesi Oy, on ajautunut taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen. Yhtiö tarvitsee osakkailtaan lisäpääomaa, muuten se ei selviä lainan takaisinmaksusta. Laitilan kaupunki on yksi yhtiön osakkaista.
Kuninkaanmännyn Vesi Oy:lle on vuonna 2020 myönnetty kolmen miljoonan euron laina, jonka korkokulut ovat yleisen korkotason nousun vuoksi kasvaneet merkittävästi. Lainasta on tähän mennessä nostettu 750 000 euroa. Luoton antajana toimiva Kuntarahoitus Oy ilmoitti maaliskuussa, että yhtiö ei saa nostaa lainasta enää yhtään enempää. Luotonantaja on kuitenkin myöntänyt yhtiölle lyhennysvapaata vuoden 2025 marraskuulle asti.
Syynä vaikeuksiin on se, että yhtiö ei ole päässyt aloittamaan toimintaansa suunnitellussa aikataulussa eikä tämän vuoksi saa tuloja mistään. Sekä yhtiön vedenottoluvista että yhdysvesiputken sijoitusluvista on tehty useita valituksia hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vuonna 2023 myöntänyt Kuninkaanmännyn vedenottamolle vedenottoluvan, mutta päätöksestä on tehty useita valituksia Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on hallinto-oikeudessa edelleen kesken. Yhtiön toimitusjohtaja Kalle Nordlund ei lähde arvioimaan kauanko hallinto-oikeuden käsittely kestää. Hän pitää kuitenkin todennäköisenä sitä, että oli hallinto-oikeuden päätös mikä tahansa, asiassa haetaan valituslupaa myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se taas tietää, että prosessi pitkittyy entisestään.
Yhtiön toiminnan aloittamisen kannalta kiireellisempää olisi kuitenkin saada yhdysvesijohto valmiiksi. Tällöin yhtiö voisi Nordlundin mukaan alkaa toimittaa osakkailleen vettä, vaikka vedenottoluvasta ei olisi vielä saatu päätötä.
– Tietenkin yhtiö mieluummin ottaa vettä vedenottamosta ja myy sitä osakkaille. Jos siihen ei jostain syystä koskaan päästäisi, toisena kantavana ajatuksena on ollut se, että yhtiö siirtää muualta hankittua vettä osakkaiden käyttöön, Nordlund kertoo.
Vielä rakentamattomien yhdysvesiputkien sijoitusluvista tehty valitus eteni aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Asiaan saatiin päätös saatiin tammikuussa, kun korkein hallinto-oikeus linjasi, ettei ylikunnalliselle yhdysvesijohdolle voida myöntää sijoituslupaa maankäyttö ja rakennuslain nojalla. Tämä päätös oli Nordlundin mukaan todella iso yllätys paitsi yhtiölle myös kaikille vastaavien hankkeiden parissa työskenteleville tahoille.
Nordlundin mukaan Suomessa on vedetty vastaavia ylikunnallisia putkia tuhansia kilometrejä siten, että niille on haettu lupaa maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 161 perusteella.
– Nyt korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu oli se, että kyseisen lainkohdan nojalla ei voi luvittaa ylikunnallisia putkia. Näin on toimittu Suomessa hyvin kauan, mutta kukaan ei ole aiemmin vienyt asiaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, Nordlund sanoo.
Korkein hallinto-oikeus ei ottanut kantaa pitäisikö putken sijoituslupaa lähteä hakemaan lunastus- vai vesilain nojalla. Yhtiö on joka tapauksessa päättänyt lähteä hakemaan lupia lunastuslain kautta, jos maanomistajan kanssa ei päästä sopuun putken sijoittamisesta.
Valituksista huolimatta yhtiö on voinut rakentaa yhdysvesijohtoa Eurassa yhteensä noin 5,5 kilometriä. Rakentamatta on kuitenkin edelleen 12,4 kilometriä. Putken rakennustyöt eivät jatku ennen kuin sijoituksille on saatu lainvoimaiset päätökset.
Ensisijaisesti yhtiö neuvottelee maanomistajan kanssa putken sijoittamisesta. Jos yhteisymmärrystä ei synny, sijoituslupaa täytyy hakea lunastuslain nojalla.
– Meillä on hyvin monta sellaista maanomistajaa, joiden kohdalla joudumme hakemaan lunastuslain mukaista haltuunottoa, Nordlund kertoo.
Taloudellisten vaikeuksien vuoksi yhtiökokous päätti elokuussa, että se esittää osakkaille yhteensä miljoonan euron lisäpääomitusta yhtiöön. Jokainen kunta on mukana omistussuhteensa mukaisesti. Laitilan kohdalla tämä tarkoittaa 364 400 euroa.
Tämän turvin yhtiön laina saadaan maksettua pois mahdollisimman nopeasti, jotta yhtiö pääsee eroon kohonneista korkokuluista. Loppuosalla yhtiö voi jatkaa siihen asti, että toimintaa päästään aloittamaan. Kun linjarakentaminen on lupien puolesta mahdollista, yhtiö neuvottelee rakentamisen ja liiketoiminnan käynnistämistä varten uuden lainan.
Laitila ja Eura ovat muihin osakkeisiin nähden eri asemassa, koska ne takasivat omavelkaisesti yhtiön lainan vuonna 2020. Tämä tarkoittaa sitä, että jos yhtiöstä tulisi maksukyvytön, Laitila ja Eura vastaisivat yhtiön velasta. Laitilan osuus tästä velasta olisi hieman yli 330 000 euroa.
Laitilan tekninen johtaja Mika Raula on yhtiön hallituksen jäsen.
– Tämä pitkittyminen on ollut järkyttävää. Ei sitä osannut kuvitella, että se menee näin, Raula sanoo.
Raula kertoo, että Laitilan ja Euran välillä olevassa siirtolinjassa virtaa jo vesi. Linja valmistui 2019, ja Laitila on siitä asti ostanut pohjavettä Euran kunnasta.
– Tällä varmistimme silloisen vedentarpeen, joka oli jo ihan kriittinen, Raula kertoo.
Laitila lähti mukaan Kuninkaanmännyn Vesi -yhtiöön turvatakseen myös veden riittävyyden myös tulevaisuudessa. Sitä, koska vettä jälleen tarvitaan lisää, on vaikea arvioida. Yksityisten laitilalaisten vedenkulutus on Raulan mukaan itseasiassa laskussa. Laitilassa toimii kuitenkin kaksi isoa elintarvikealan teollisuusyritystä, ja jos alan teollisuutta tulee lisää, vedentarve voi kasvaa nopeastikin.
Elinvoimajaosto merkitsi yhtiön tilanteen ja esitetyn pyynnön lisäpääomituksesta tiedokseen. Seuraavaksi asiaa käsittelee kaupunginhallitus. Hallitus saanee asian esityslistalleen kuukauden sisällä. Hallituksen käsittelyn jälkeen pyyntö käsitellään vielä kaupunginvaltuustossa.
Kuninkaanmänny Vesi Oy
Perustettu vuonna 2018.
Osakkaat: Eura (noin 46 prosenttia), Laitila (noin 36 prosenttia), Rauma (noin 12 prosenttia) ja Kokemäen Vesihuolto Oy (noin 6 prosenttia).
Yhtiö on hakenut vedenottolupaa Kuninkaanmännyn alueelle suunniteltuun vedenottamoon. Lupa myönnettiinkin, mutta päätöksestä on tehty valitus Vaasan hallinto-oikeuteen.
Yhtiö pääsee aloittamaan liiketoiminnnan, kun se saa yhdysvesijohdon valmiiksi. Jos vedenottamolle ei ole saatu lupaa, yhtiö toimittaa osakkailleen muualta hankittua vettä.
