– Miehistä emme valita, se jää kotona tehtäväksi, ryhmän kapellimestarina toimiva Kaija Ruoste alusti esitystä.
Pyhärantalaisyleisölle tarjottiin lounasta sulatellessa tietoa ikäihmisen hyvästä ravitsemuksesta. Gery ry:n ravitsemusasiantuntija Marianna Markkanen muistutti ikäihmisiä riittävän proteiinin tärkeydestä. Merkittävä osa ikäihmisistä syö vähemmän proteiinia kuin heille suositellaan. Ikääntynyt tarvitsee päivässä vähintään 80 grammaa proteiinia. Liian vähäinen proteeinin saanti altistaa lihaskadolle, joka puolestaan heikentää liikunta- ja vastustuskykyä.
Valmisaterioiden ystäville Markkasella oli iloisia uutisia. Kaupan hyllyiltä löytyy hänen mukaansa useita hyviä vaihtoehtoja, joista saadaan suositusten mukaisia kun niitä täydennetään hieman.
– Kun katsoo ravintosisältöä tirkistelee, voi löytää varsin oivallisia valmisruokia, joista ei kannata potea huonoa omaatuntoa, Markkanen kannustaa.
Hyvän valmisruuan helpoin tunnusmerkki on Sydänmerkki. Valmisruuan ravintosisällöstä olisi hyvä katsoa, että ruoka sisällä kovin paljon tyydyttynyttä rasvaa ja suolan määrä on kohtuullinen.
– Näiden lisäksi olisi hyvä katsoa proteiinipitoisuus ja pyrkiä siihen, että yhdellä aterialla olisi se 25 grammaa proteiinia. Tämä ei kovinkaan monessa valmisruuassa toteudu. Tämän vuoksi ne vaativat täydennystä, Markkanen kertoo.
Esimerkiksi kaupan pinaattikeitossa on seitsemän grammaa proteiinia.
– Kun keittoon lisätään keitetty kananmuna, ruokajuomaksi lasi maitoa ja yksi kauraleipäviipale, jossa on kaksi ohutta kalkkunaleikkelesiivua, proteeinin määräksi tulee yhteensä 25 grammaa, Markkanen esittelee.
Pirkko Uusi-Oukari edustaa Pyhärantaa Varhan vanhusneuvostossa.
– Me teimme vanhusneuvostossa viime vuonna päätöksen, että Varhan ja kuntien vanhusneuvostot järjestävät tällaisia kierroksia, Uusi-Oukari kertoo.
Vanhusneuvoston esittelijä Minna Pohjola kertoo, että kierroksen idea on viedä tietoa ikäihmisen hyvinvoinnista kuntiin. Viime viikolla vanhusneuvoston kuntakierroksella vierailtiin Pyhärannan lisäksi Mynämäellä ja Naantalissa. Uudessakaupungissa kiertue kävi viime keväänä.
– Päivän aluksi kerroin osallisuudesta ja vaikuttamiselinten toiminnasta. Vanhusneuvosto on yksi Varhan vaikuttamiselimistä. Lopuksi meillä on potilasasiavastaavan puheenvuoro. Ajatus on kertoa siitä, että jos hoidossa ei mene kaikki hyvin, niin hän voi auttaa, Pohjola kertoi.
Potilasasiavastaava Hanna Helle esitteli itsensä ja kertoi, mitä potilasasiavastaava tekee ja myös sen mitä he eivät tee. Potilasasiavastaavat neuvovat, miten kantelut, oikaisuvaatimukset tai valitukset kannattaa tehdä. Neuvoja voi pyytää myös sellaisissa asioissa, joissa epäillään hoitovirhettä.
Helle korosti kuitenkin, että potilasasiavastaava ei ota kantaa siihen, onko hoidossa tapahtunut virhe vai ei. Hän muistutti myös, ettei heillä ole pääsyä potilastietoihin vaan potilaan pitää itse kertoa, mitä on tapahtunut.
– Emme myöskään voi arvioida mahdollisten korvaussummien suuruutta, jos potilas on saanut potilasvakuutuskeskuksesta myönteisen päätöksen. Me neuvomme kuitenkin, miten hakemus tehdään, Helle kertoi.
