Usein palstan murresanat ovat viihdyttäviä, kuten 8. lokakuuta: ”Mam flinaut astiroitil ympärs korvi.” Selvennyksenä on kerrottu, että flinautta tarkoittaa sivaltaa. Astiroitti tarkoittaa ymmärtääkseni rättiä tai pyyhettä, jolla astioita on kuivattu.
Murresanojen kanssa täytyy kuitenkin olla tarkkana, sillä niistä saattaa saada ”ympärs korvi” eli flinautukset poskilleen. Murteessa nimittäin jokainen on puhumansa kielen asiantuntija.
Kesän lopulla sain soiton, että lehdessämme oli kerrottu flakun olevan tuuliviiri. Tämä oli jäänyt soittajaa vaivaamaan, sillä flakulla viitataan hänen mukaansa lipputankoon, jossa lepattaa esimerkiksi viiri. Murresanoista on kuitenkin vaikea määritellä yhtä tiettyä oikeaa muotoa tai todistaa kuka on väärässä.
4. lokakuuta murresana- palstalla kerrottiin, että flikmukul tarkoittaa tyttölasta. Pöyristyin sanaa esittelevästä esimerkkisananlaskusta: ”Flikmukulan kasvatus o niinko naapuri vasikoi juatas.” Siis hyvänen aika, tytön kasvattamista verrattiin naapurin vasikoiden juottamiseen.
Hämmästelin tutussa porukassa, että onko ihme, että osa tytöistä ja naisista kokee yhä vähemmyydentunnetta poikiin ja miehiin nähden. Tytöt on historiassa nähty turhana kuluna. Kasvatus on ollut hyväntekeväisyyttä jollekin kylän pojalle, joka tytön emännäksi sai.
Muutama porukasta pohti, että tarkoittaako sananlasku kuitenkin sitä, että tyttöjen kasvattamista on pidetty helpompana kuin poikien. Tätä en kuitenkaan usko, koska silloin sananlaskun pitäisi olla ilman naapuri-sanaa: Flikmukulan kasvatus o niinko vasikoi juatas.
Nuorison keskuudessa on nosteessa skibidi sammakko -laulu, joka on muokattu versio vanhasta Saku sammakko -rallatuksesta. Laulussa Hillevi hiiri kertoo, että hänet naitetaan Matias myyrälle. Pakko-avioliitot ovat valitettavasti on joissain kulttuureissa vielä nykyäänkin todellisuutta.
Saku sammakko on alun perin 1500-luvulta oleva skotlantilainen kansanlaulu. Wikipedian mukaan englanniksi sanoista on monia versioita, joista yhdessä hiiri olisi halukas menemään naimisiin sammakon kanssa, mutta hiiren on pyydettävä lupa rottaenoltaan. Siis tosiaan, pyydettävä lupa päästä naimisiin, enoltaan.
Toisessa versiossa sammakko tappaa muut kosijat. Joissain versioissa laulu loppuu siihen, että häissä kissa tai käärme jahtaa tai jopa syö vastavihityn eläinparin.
Suomennuksen viime vuosisadalla tehneen Kari Tuomisaaren sanoituksia voi pitää kiltteinä, sillä suomiversio päättyy siihen, että Saku sammakkoa harmittaa, että hän aiemmin mollasi Matias myyrää multavarpaisuudesta.
Toisaalta Saku sammakko -laulun voi tulkita rohkeaksi. Siinä todistetaan kahden eri lajin avioliittoa. Ehkä suomiversio kertookin naisten seksuaalisesta vapautumisesta. Jos Hillevillä olikin suhde kaikkien, Sakun, Matiaksen ja hepokatti Heikin kanssa, mutta näistä hän valitsi miehekseen ihan itse soittotaitoisen Heikin.
Kirjoittaja on Laitilan Sanomien tuottaja.