Lähi-Tapiolan Länsi-Suomen kyselyn perusteella jopa yli 60 prosenttia nuorista laiminlyö tietoisesti palovahinkoja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
LähiTapiola selvitti teettämässään kyselyssä yli 500 länsisuomalaisen kokemuksia palovahingoista, tärkeimmistä ennaltaehkäisykeinoista ja niiden noudattamisesta.
Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia kertoi, että kotona tai mökillä on sattunut vaaratilanne, jossa tulipalo oli lähellä. Lähes viidenneksellä kotona oli syttynyt tulipalo, ja noin yhdellä kymmenestä palon sammuttamiseen oli tarvittu palokuntaa.
Tärkeimmiksi palovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoiksi länsisuomalaiset arvioivat palovaroittimet, avotulien valvomisen, sammutusvälineet sekä tulisijan nuohouksen ja tuhkien paloturvallisen hävittämisen.
LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkojen ennaltaehkäisyn asiantuntija Esa Nummi muistuttaa, että tärkeydestään huolimatta palovaroittimia ja sammuttimia tarvitaan vahingon jo satuttua.
– Kun palovaroitin hälyttää tai sammutusvälineitä tarvitaan, on ennaltaehkäisyssä jo monilta osin epäonnistuttu. Siksi listan kärjessä pitäisi olla kaikki ne toimenpiteet, joilla jokainen voi omalla toiminnalla välttää vahingon kokonaan.
Vaikka palovahinkojen ennaltaehkäisykeinot ja niiden tärkeys tunnistetaan Länsi-Suomessa hyvin, kysely paljastaa eroja tietämyksen ja toiminnan välillä. Vastaajista kolmasosa kertoo joskus toimineensa vastoin tuntemaansa palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoa.
Nummi näkee tilastojen taustalla huolestuttavan ilmiön.
– Luku on pelottavan suuri, sillä se ei kieli tietämyksen puutteesta vaan liian köykäisestä asennoitumisesta. Omaa suhtautumista pohtiessa on syytä pitää mielessä, että vaikka palovahinkoja sattuu verrattain vähän, ovat niiden seuraukset usein katastrofaalisia. Vaarassa nimittäin ovat omaisuuden lisäksi ihmishenget.
Alle 25-vuotiaiden osalta luvut ovat selvästi muita ikäryhmiä korkeampia. Heistä 64 prosenttia kertoo toimineensa vastoin tuntemaansa palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoa.
Vain neljännes alle 25-vuotiaista kertoo, että kotona tai mökillä ei ole sattunut lainkaan palovaaratilanteita tai tulipaloja. Muilla ikäryhmillä prosenttiosuus vaihtelee 58 prosentista 78 prosenttiin.
– Esimerkin voima on tässä valtava, eli mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Paloturvallisuudesta on syytä keskustella muulloinkin kuin paloturvallisuusviikolla, ja tässä vanhemmilla on keskeinen rooli. Harva ajaa keskellä talvea kesärenkailla, ja samanlainen ajattelutapa on paikallaan myös palovahinkojen välttämisessä, Nummi peräänkuuluttaa.
Pelastustoimen tilastojen mukaan vuosina 2019–2023 syttyi vuosittain yli tuhat rakennuspaloa, jotka johtuivat huolimattomuudesta tai varomattomuudesta. LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotilastojen mukaan yhtiön asiakkaille maksettiin vuosina 2022–2024 palovahingoista korvauksia yli 6,4 miljoonaa euroa.
Kyselyn tulosten virhemarginaali on Länsi-Suomen alueella plus-miinus 4,2 prosenttiyksikköä.
