Poliisilta tipahteli viime torstaina ja perjantaina medioille tiedotteita kuolonuhreja vaatineista liikenneonnettomuuksista niin tiheästi, että tilanne alkoi suorastaan kauhistuttaa. Jokainen sähköpostiin kilahtava vakavan onnettomuuden viesti on aina äärimmäisen surullinen, mutta loppuviikon viestien runsautta ei voinut olla panematta merkille.
Keskiviikkoiltana riehunut talvimyrsky tuiskutti lunta sellaisella voimalla, että ajokeli oli paikoin vaarallinen.
Perjantai-iltana Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen sitten summasi valitettavan saldon Helsingin Sanomien haastattelussa: liikenneonnettomuuksissa oli kahden päivän aikana loukkaantunut useita ja kuollut ainakin seitsemän ihmistä.
”Edellisen kerran näin paljon uhreja vaatineita onnettomuuksia on ollut joulukuussa 2014.”
Määrä on runsaudessaan hyvin poikkeuksellinen. HS:n jutussa kerrotaan, että edellisen kerran näin paljon uhreja vaatineita onnettomuuksia on ollut joulukuussa 2014, jolloin yhden päivän aikana menehtyi kahdeksan ihmistä.
Tiestön rapautuva kunto on puhuttanut viime aikoina laajasti. Näkyykö tämä sitten myös lisääntyvinä onnettomuuksina?
Suomessa jokainen kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus tutkitaan ja tavoitteena on selvittää kaikki onnettomuuden taustalla vaikuttaneet tekijät. Aikanaan siis selvinnee sekin, oliko viime viikon valitettavissa onnettomuuksissa kyse lainkaan liukkaista tienpinnoista, haastavista keliolosuhteista tai esimerkiksi tiestön huonosta kunnosta.
Toisin kuin luulisi, eniten kuolonkolareita ajetaan talven sijaan kesällä, Anteroinen huomauttaa. Talvella osaamme varoa, koska monet riskit – pöllyävä lumi, jäinen tienpinta tai huonosti aurattu ajotie – ovat niin selvästi nähtävissä.
Solina Saarikoski
solina.saarikoski@laitilansanomat.fi