Laitila Sanomien 12.11. 2024 julkaisemasta kaupunginjohtaja Lauri Katteluksen haastattelusta ilmeni monien menojen säästö- ja tulojen lisäyskohteiden joukossa myös maininta: ”Yhdeksi keinoksi on nostettu vesihuoltolaitoksen taksojen korotus siten, että niistä saadaan kaupungin kassaan 200.000 €:n lisäys vuodessa.”
Tällainen suoralta kädeltä sanottu taksojen korotus kassavajeen täyttämiseksi on vesihuoltolain (119/2001) 18 §:n vastainen, ja korotuspäätös kaatuu hallinto-oikeudessa niin, että heilahtaa.
Maksujen yleisten perusteiden osalta laissa on todettu, että maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa laitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle.
Aikanaan 2000-luvun alussa siirryttäessä nykyisen vesihuoltolain mukaiseen taksalaskentaan valittiin Laitilassa korkein mahdollinen laitoksen pääomalle laskettava korko siitä vaihteluvälistä, minkä Vesihuoltoliitto ja Kunnallisliitto tuolloin määrittelivät.
Siitä lähtien on tuo pääoman korko sisällytetty taksalaskelmiin.
Lain mukaan taksalaskelmiin saa siis sisällyttää vain laitoksen todelliset kirjanpidosta ja vahvistetun kuntasuunnitelman investointiosasta poimitut menot sekä tuo pääoman korko.
Mitään ylimääräisiä 200.000 €:n talousarvion tasapainotuseriä ei taksoihin saa sisällyttää.
Jos näin meneteltäisiin, johtaisi se kuntalaisten eriarvoiseen kohteluun; vesihuoltolaitoksen liittyjiltä ja kuluttajilta perittäisiin ikäänkuin ylimääräistä kunnallisveroa vesimaksujen muodossa.
Erikoisia säästökohteita ovat myös esimerkiksi kokoustarjoilujen vähentäminen sekä Mainiompi Laitila-lehden lopettaminen. Tuntuu, että todella pienistä puroista noita säästöjä yritetään repiä.
Tulopuolen osalta voi vain todeta, että tuntuvan tuloruiskeen kaupunki saisi, jos sen johtoryhmän jäsenistä muutkin kuin Raulan Mika maksaisivat kunnallisveronsa Laitilaan.
Onko Laitilassa ymmärretty väärin kenraali Adolf Ehrnroothin toteamus: Suomalaisia johdetaan edestä, sillä täkäläinen versio kuuluu: Laitilalaisia johdetaan etänä.
Kaupungininsinööri/työpäällikkö emeritus Pekka Askola