Laitilan kaupunginvaltuusto kävi lokakuussa seminaarissa läpi kaupungin tulevien vuosien talousnäkymiä.
– Synkkiähän ne ovat, sanoo kaupunginjohtaja Lauri Kattelus kaunistelematta.
Käsiä ei kuitenkaan ole nostettu vaikeassa paikassa ylös, vaan vuoden alusta lähtien on paiskittu töitä suunnan muuttamiseksi. Ja sen verran näkyvästi parin vuoden aikana on kiristyvää taloustilannetta nostettu tapetille, ettei vyönkiristyksen tarve ainakaan päättäjille ole tullut yllätyksenä.
VIIME joulukuussa kaupunginvaltuusto päätti, että vuoden 2024 aikana laaditaan talouden tasapainottamisohjelma suunnittelukaudeksi 2025–2027. Osa säästötoimista on pantu täytäntöön jo tämän vuoden aikana, sillä esimerkiksi koulujen arkeen vaikuttavat leikkaukset koskevat koko kouluvuotta eli jo syyslukukautta 2024.
”Sellaista taikuria ei olekaan, joka leikkaisi näin paljon ilman että sillä on näkyviä vaikutuksia.”
KATTELUS korostaa, ettei säästöpaketti ole mikään irrallinen ja omaa elämäänsä elävä leikkauslista.
– Talouden tasapainottamisehdotus on sidottu talousarvioprosessiin, se on siis ikään kuin leivottu sen sisälle.
Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen. Ja siitä, mihin toimiin Laitila taloudellisen tilanteensa vakauttamiseksi ryhtyy, päättää kaupunginvaltuusto joulukuussa. Silloin nimittäin hyväksytään ensi vuoden talousarvio ja vuosien 2026–2027 taloussuunnitelma.
Kaupunginjohtaja pitää tärkeänä, että säästötoimenpiteet tuodaan avoimesti kaikkien nähtäville.
– Tasapainottamisohjelma tulee talousarviopäätöksen yhteyteen omaksi liitteekseen.
”Verojen korottaminen on aina vaikea paikka.”
TÄMÄN vuoden aikana Laitilassa on pohdittu ankarasti, millä keinoin saataisiin ensinnäkin kasaan säästöjä ja toisekseen lisättyä tuloja. Pienten purojen lisäksi tarvitaan myös vuolaampia virtoja, sillä Laitila tavoittelee vuositasolla miljoonien eurojen nipistystä.
– Sopeutustarve on niin iso, että pelkillä leikkauksilla sitä ei saada aikaiseksi, vaan lisäksi tarvitaan korotus tuloveroon.
Kattelus näkee, että kunnallisvero pitäisi nostaa vuoden alusta lähtien 0,5 prosenttiyksikköä, mikä lisäisi Laitilan kaupungin vuotuisia verotuloja noin 0,8 miljoonalla eurolla. Hän nostaisi myös kiinteistöveroja kasvattaakseen veropottia.
”Vierastan vaihtoehdottomuutta taloudenhoidossa.”
VIIMEINEN sana veropäätöksissä ei kuitenkaan ole kaupunginjohtajalla, vaan niin kiinteistöverot kuin tuloverotasonkin sinetöi kaupunginvaltuusto.
– Verojen korottaminen on aina vaikea paikka ja varmasti se jakaa mielipiteitä. Asian päättävät poliitikot, Kattelus muistuttaa.
Samalla ajatuksella hän asettaa poliitikkojen arvioitavaksi myöskin esityksensä sopeuttamistoimista.
– Tasapainottamisohjelma on valmisteltu niin, että se ei ole mikään yksi ehdoton totuus. Vierastan vaihtoehdottomuutta taloudenhoidossa. Päättäjät muuttavat säästölistaa niiltä osin kuin katsovat tarpeelliseksi.
YLEISESTI kuntasektorin sopeutustarpeen on arvioitu olevan noin 15 prosenttia ja tämä kuvaa tilannetta Laitilassakin. Laitilan kaupungin työntekijöiden työpanos on yhteensä 395 henkilötyövuotta ja vähennystarpeeksi on laskettu 62 henkilötyövuotta.
– Lukuhan on aivan karmea, vaikka korostankin, ettei tämä missään nimessä tarkoita irtisanottavien lukumäärää. Iso rooli vähennyksessä on esimerkiksi sillä, että eläköityvien tilalle ei rekrytoida uusia työntekijöitä, tehtävänkuvia muutetaan ja työsuhteita osa-aikaistetaan.
”Laitilan kaupungin vähennystarpeeksi on laskettu 62 henkilötyövuotta.”
TOSIASIA kuitenkin on, että kaupungin työntekijöiden määrä on näillä näkymin vähenemässä lähivuosina merkittävästi.
– Se tulee aivan varmasti näkymään monin eri tavoin. Sellaista taikuria ei olekaan, joka leikkaisi näin paljon ilman että sillä on näkyviä vaikutuksia.
Iso sopeutustarve on saanut kaupunginjohtajan kääntämään kaikki mahdolliset kivet.
– Ei kaupungilla tehdä turhaa työtä tai ole ylimääräisiä resursseja, joista leikata. Pyhiä lehmiä ei ole, vaan kaikkea on katsottava kriittisesti. Toivon aiheesta runsasta keskustelua.
KATTELUS pitää hyvänä, että Laitilassa ollaan reagoimassa synkkeneviin talousnäkymiin etupainotteisesti.
– Joissakin kunnissa lykätään päätöksentekoa, vaikka sopeutustarve on todettu. Arastelun taustalla saattaa ainakin osasyynä olla ensi kevään kuntavaalit, hän arvelee ja jatkaa:
– Minusta on hyvä, että Laitilassa aletaan toteuttaa rakenteeseen meneviä muutoksia mahdollisimman pian. Silloin päästään pikemmin kehittämistyöhön.
Säästöt tulevat näkymään
Kaupunginjohtaja Lauri Katteluksen kokoamassa säästöohjelmassa on listattu kymmeniä keinoja kulujen leikkaamiseksi Laitilan kaupungin käyttötaloudesta. Niillä on vaihtelevia vaikutuksia kaupungin palvelutasoon ja talouteen.
Kaikilla esitetyillä toimenpiteillä kertyisi vuonna 2025 säästöjä noin 2,5 miljoonaa, vuonna 2006 potti olisi noin 3,7 miljoonaa ja vuonna 2007 lähes 4,3 miljoonaa euroa.
Säästökeinoksi esitetään esimerkiksi varhaiskasvatuksen palveluseteleistä luopumista, aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan supistamista, lukion tuntikehyksen pienentämistä, koululaisten vuorohoidon ja kesäkerhon lopettamista, perusopetuksen ohjaajaresurssin vähentämistä sekä Itäkulman koulun, Meijerin kiinteistön ja Laineen talon myyntiä.
Leikkauslistalle ovat päätyneet myös muun muassa kokoustarjoilujen vähentäminen, henkilöstön siirtyminen edullisempiin puhelimiin sekä Mainiompi Laitila -lehden lopettaminen.
Te-palveluiden siirtyminen kunnille ensi vuoden alusta uhkaa tuoda Laitilallekin isot kustannukset. Vuotuinen menolisäys on ennakkolaskelmissa arvioitu reiluksi miljoonaksi euroksi.
Talouden tasapainottamiseksi on pohdittu myös keinoja vankistaa kaupungin tulopohjaa. Yhdeksi keinoksi on nostettu vesihuoltolaitoksen taksojen korotus siten, että niistä saadaan kaupungin kassaan 200 000 euron lisäys vuodessa.
Lisää tuloja olisi mahdollista saada myös vaikkapa asettamalla kaupungin ulkoliikuntapaikoille vuokramaksu sekä korottamalla kansalaisopiston kurssimaksuja.
Kokonaistarkastelussa on huomioitu myös vuosien 2025–2027 mahdolliset tulojen menetykset.
Kaupungilta jää saamatta esimerkiksi rakennuslupamaksuja jopa 60 000 eurolla vuosittain, kun tammikuussa voimaan astuvan lakimuutoksen jälkeen alle 30 neliömetrin suuruisia rakennuksia saa rakentaa ilman lupaa.
Lisäksi tulopotista leikkautuvat pois Varhan vuokraamien tilojen vuokramaksut, noin miljoonan euroa, kun tilat yhtiöitetään tai kun Varha luopuu niistä kokonaan.