Suunnitelma pahimman varalle – Elintarvikealan yritysten riskienhallinta on monen asian summa ja myös kilpailuetu

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, kuuluu kulunut sanonta. Se lienee kulunut siksi, että se todella pitää paikkansa. Erityisen tärkeää suunnittelu ja varautuminen ovat riskienhallinnassa. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jarkko Leppälä on ollut mukana laatimassa elintarvikealan yrityksille riskienhallinnan työkirjaa avuksi varautumiseen pahimman varalle.

Leppälä vieraili Laitilassa Willa Saloniemessä Munat samassa korissa -seminaarissa. Leppälän mukaan riskienhallinnassa on tärkeää tunnistaa riskit ja osata valita niistä todennäköisimmät. Tämän lisäksi täytyy tietysti olla suunnitelma pahimman varalle.

Leppälän mukaan Suomessa ollaan hyviä tunnistamaan riskejä. Sen lisäksi pitäisi kuitenkin paneutua myös siihen, mitä tehdään jos riski toteutuu.

– Riskienhallinta on positiviinen asia. Se kertoo, että meillä on mahdollisuus, kun me hallitsemme nämä kolme tärkeintä riskiä. Tämä on kilpailukykyasia. Niillä yrityksille, jotka hallitsevat riskit, on kilpailuetu, Leppälä kertoi.

Ruuan tuotannon toimivuus on yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeä. Ei tarvitse mennä edes kovin kauas maailmanhistoriaan löytääkseen esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu jos tätä ei oteta huomioon. Esimerkiksi Kiinassa syttyi nälänhätä, kun Kiinan valtio päätti panna kaikki resurssit teollisuuteen maatalouden kustannuksella.

– Munat laitettiin samaan koriin, jotta saatiin teollisuus nousuun ja kaikki muut alat vietiin alas. Seurasi hirveä nälänhätä, Leppälä sanoi.

Elintarvikealan yritysten tulee ottaa huomioon monenlaisia riskejä. Näitä ovat muun muassa erilaiset globaalit riskit, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat. Lisäksi täytyy huomioida sähkön saanti ja siihen liittyvät katkokset, tietoturvallisuusuhat, raaka-aineiden saatavuus ja erilaiset muuttuvat markkinatilanteet.

Kyberuhat ovat Leppälän mukaan lisääntyneet viime aikoina erittäin paljon. Tähän ovat monet yritykset jo törmänneet käytännössä.

– Siihen vain täytyy kiinnittää huomiota.

Leppälä muistuttaa, että riskienhallinnan suunnittelu kannattaa, vaikka toteunutta riskiä ei olisikaan osattu etukäteen tunnistaa.

– Se, että suunnitelma on olemassa, auttaa toimimaan tilanteessa nopeammin verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei ole suunniteltu.

Leppälä korostaa, että yritysten on hyvä koota tärkeät yhteystiedot yhteen paikkaan häiriötilanteita varten. Tämä nopeuttaa tilanteeseen reagoimista merkittävästi. Lisäksi viestintään on syytä kiinnittää huomiota riskienhallintaa suunniteltaessa. Erityisen tärkeää on Leppälän mukaan se, että jokainen yrityksen työntekijä tietää, miten häiriötilanteessa toimitaan.

– Jos 10 hengen yrityksessä on yksikin, joka ei tiedä miten täytyy toimia, se voi johtaa virheisiin.