Tunne joulusta – Ja milloin se oikein tulee?

Joulu lähestyy uhkaavasti. Sen tietää siitä, että joulukalenterin ensimmäisen luukun saa avata jo ensi viikolla. Joulun alla kysyn monilta haastateltavilta, mistä heidän joulunsa alkaa. Itse en kyllä osaisi vastata omaan kysymykseeni lainkaan helposti. Joinain vuosina jouluni alkaa siitä, kun perheemme auto kaartaa Kuusamossa isojen lumihankien keskelle ja haistan jo kotiovelta lapsuudenkotini joulun tuoksut. Toisina vuosina jouluni alkaa siitä, että heräämme omassa kodissa jouluaattona.

Tänä vuonna ehdotin, että halukkaat voisivat perheessämme käydä jo aattoaamuna saunassa. Itse olen ainakin menossa. Muistan jo lapsuudesta sen erityisen tunteen, kun saunaan mentiin aamulla tai keskellä päivää eikä illalla niin kuin olin tottunut. Viime vuonna ollessamme Kuusamossa joulunvietossa lämmitimme aamulla puusaunan mökillä, jossa perheemme yöpyi. Se tunne, kun pääsi vielä aamuhämärässä kävelemään lumisen terassin poikki saunamökille ja astumaan sisälle puusaunan tuoksuvaan lämpöön, oli ihmeellinen. Sain ladattua valtavasti energiaa, joka tulikin tarpeeseen sillä loppupäivä meni lapsilla lahjoja jännittäessä ja meno oli sen mukaista.

Ehkä joulun tunne tulee kuitenkin jo kauan ennen aattoa. Meillä on lasten syntymästä asti ollut perinteenä ostaa lahjoja Joulupuu-keräykseen. Yritän aina valikoida lahjat niin, että ne olisivat meidän lasten ikäisille lapsille. Lisäksi ostan aina ”isovanhempien lahjat” tuntemattomille teineille. Vanhempani ja mieheni äiti ovat kieltäneet meitä hankkimasta itselleen lahjoja, joten heidän lahjansa ovat jo vuosien ajan menneet keräyksen kautta tuntemattomiin koteihin. Voi olla, että tämä perinne tuo minulle ensimmäisen aavistuksen joulusta.

Ehkä pohjoisessa syntyneelle jouluun aina liittyy jollain tavalla lumen tuoksu. Se on nimittäin toinen asia, joka tuo minulle tunteen lähestyvästä joulusta. Kun astun ovesta ulos, maailma näyttää valkoiselta ja haistan sen tuoksun. En osaa määritellä, mistä tuoksu tulee, mutta sitä esiintyy vain talvella kun on lunta.

Toki joulun tunnetta jouduttavat myös mausteiset glögit, leivotut piparit, saadut joulukortit ja ensimmäiset syntisen ihanat suklaakonvehdit. Ne ovat kuitenkin hetkellisiä tuulahduksia eivätkä vielä nostata sitä kuuluisaa joulun taikaa.

Ehkä joulun tuntu konkretisoituu minulle kuitenkin parhaiten vasta aattoiltana, kun lapset ovat jo nukkumassa ja kaikki hässäkkä on takanapäin. Jo ennen lapsia muistan nauttineeni myöhäisestä aattoillasta, valvomisesta, television katsomisesta tai kirjan lukemisesta, kynttilän lepattavasta valosta ja syömisestä vailla huonoa omaatuntoa. Tuo ajatus saa minut jo venyttelemään nautinnollisesti ja etsimään katseellani mukavaa kohtaa sohvasta.

Kirjoittaja on Laitilan Sanomien toimittaja, joka odottaa tuoksuvaa valkoista joulua.