– Minulle vapaaehtoistehtävissä on kyse siitä, että haluan jakaa lähimmäisille hyvää. Ymmärrän myös, että roolit eivät ole välttämättä pysyviä, vaan auttajasta voi tulla autettava ja autettavasta auttaja, pohtii Marja-Liisa Helenius, joka toimii erilaisissa vapaaehtoistehtävissä Laitilan seurakunnassa.
Hänelle vapaaehtoistyö seurakunnassa on palvelua ja sen taustalla on kristillinen vakaumus. Ja juuri siitä samasta syystä haastattelutilanne on hänelle selvästi hieman vaikea.
– Tuntuu aika kiusalliselta olla esillä vapaaehtoistoiminnan tekijänä, kun tähän ei millään tavoin kuulu huomion hakeminen. Ja seurakunnassakin on paljon vapaaehtoisia, joista osa on tehnyt vapaaehtoistyötä vuosikymmeniä ja hyvin sitoutuneesti, hän avaa tuntemuksiaan.
”Vapaaehtoistyö on sydämestä lähtevää ja pyyteetöntä, halua laittaa hyvä kiertämään.”
PYYNNÖSTÄ hän kuitenkin valottaa asiaa.
– Itseni tavoin moni vapaaehtoistyötä tekevä varmasti ajattelee, että kyse on rakkauden työstä. Laitilankin seurakunnassa tehdään valtavasti vapaaehtoistyötä, josta monet eivät ole mitenkään edes tietoisia, hän arvelee.
Vapaaehtoistyötä on monenlaista, Helenius muistuttaa.
– Tehdään lahjoituksia, ollaan mukana järjestämässä erilaisia tilaisuuksia, kudotaan sukkia tai käydään esimerkiksi hoivakodeissa esiintymässä tai tervehtimässä niiden asukkaita, hän luettelee.
HÄN ROHKAISEE ihmisiä esimerkiksi olemaan yhteydessä vanhusten asumisyksiköihin, joissa vieraat ovat tavallisesti enemmän kuin tervetulleita.
– Joidenkin omaiset asuvat kaukana tai läheisiä ei enää edes ole, ja silloin kyläilyt ovat sitäkin odotetumpia. Tapaaminen voi olla jutustelua, yhdessä laulamista tai vaikka ääneen lukemista.
Ja voi tervehdyskäyntejä tehdä kotona asuvienkin ikäihmisten luo, kunhan asiasta sovitaan asiallisesti esimerkiksi seurakunnan diakoniatyön tai vanhustyön kautta.
– Minusta hyvä lähtökohta on jo se, että kohdataan ihminen, kysytään, että mitä kuuluu. Ja ollaan aidosti läsnä, keskitytään myös kuuntelemaan.
”Meille vähävaraisille perheille joululahja-apu on enemmän kuin tervetullutta.”
HAASTATTELUN aikana Helenius puhuu useammankin kerran rakkaudesta.
– Minusta vapaaehtoistyöhön kuuluu olennaisesti rakkauden hengessä toimiminen. Se on sydämestä lähtevää ja pyyteetöntä, halua laittaa hyvä kiertämään.
Hänestä halu auttaa on ylipäänsä hyvä lähtökohta.
– Itse koen vahvasti, että muiden apuna ja tukena oleminen lisää myös omaa hyvinvointiani. Omalta osaltani haluan sillä tavoin osoittaa myös lähimmäisenrakkautta.
YKSI auttamistyön muoto on Joulupuu-keräys, jolla kerätään joululahjoja vähävaraisten perheiden lapsille ja nuorille.
Laitilalainen useamman lapsen äiti tietää keräyksen merkityksen. Hän esiintyy jutussa nimettömänä perheen yksityisyyden suojaamiseksi.
– Meille vähävaraisille perheille tällainen joululahja-apu on enemmän kuin tervetullutta. Arvostamme ihmisten apua ja olemme hyvin kiitollisin mielin.
Perheen taloudellinen tilanne on tiukka, sillä äiti itse opiskelee parhaillaan ammattikorkeakoulussa ja hänen puolisonsa on työtön.
– Sen huomaa, että kaikki hinnat ovat nousseet. Myös hallituksen leikkaukset ovat vaikuttaneet meidän talouteen, mutta tiedän, että esimerkiksi moniin ikäihmisiin ne ovat osuneet valitettavasti vielä kipeämmin.
”Tämä maailmantilanne on sellainen, että ottaa kyllä koville.”
PERHE on saanut seurakunnan diakoniatyön kautta myös esimerkiksi ruoka-apua.
– Sellaisella on aivan valtava merkitys. Viime joulunakin saimme ruokakauppaan 100 euron lahjakortin, jolla pystyimme järjestämään isolle perheellemme joulua.
Perhe on muuttanut Laitilaan muutama vuosi sitten ja on viihtynyt hyvin.
– Täällä on otettu lämpimästi vastaan ja lapsetkin otetaan huomioon tosi ihanasti.
Perheen lapset ovat päiväkoti- ja alakouluikäisiä.
JOULUA isossa perheessä odotetaan isosti, kuinkas muutenkaan.
– Lapset odottavat joulupukin vierailua innolla, kirjeitä pukille on kirjoitettu ja kovasti on joulusiivousta tehty, äiti kertoo.
Hän itse tunnustautuu jouluihmiseksi.
– Sellaiset tutut jouluperinteet ovat tärkeitä juttuja.
Erityisesti hän nauttii lasten ilosta.
– Se jännitys ja lasten hymyt sekä pienten lahjatoiveiden toteutuminen on tosi ihanaa seurattavaa. Kyllähän se lämmittää sydäntä valtavasti.
”Ihan oikeasti lasten ilo on kyllä paras lahja.”
PERHEEN lapset ovat toivoneet omiin harrastuksiinsa liittyviä lahjoja, jotka tulevat tositarpeeseen.
– Ja nuorin toivoi legoja, äiti kertoo.
Entä millaisen joululahjan äidille voisi kääräistä pukinkonttiin?
– Ihan oikeasti lasten ilo on kyllä paras lahja. Tämä maailmantilanne on jotenkin sellainen, että ottaa kyllä koville, ja siihen liittyen voisin toivoa lahjaksi vaikka rauhaa ja rakkautta maailmaan.