Konkretiaa kehiin, mitä elinvoimapuheeseen tulee, toivoivat Vakka-Suomen elinvoimafoorumiin tervehdyssanat tuoneet Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus ja Pyhärantaa luotsaava Jukka Laiho.

Elinvoimasta keskusteltiin Laitilassa pitkän kaavan mukaan, ja kuntajohtajien näkövinkkelin lisäksi asiaa lähestyivät Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen, laitilalaissyntyinen taloustieteilijä Roope Uusitalo sekä yrityselämää edustaneet Matti Nyfors Munaxista, Pasi Nieminen Vexvestä ja Jyrki Suominen Framecompista.

– Puhe elinvoimasta jää usein tosi abstraktille tasolle ja kuitenkin juuri konkretiaa tarvittaisiin, korosti Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus.

KONKRETIAA peräänkuuluttaessaan Kattelus kertoi esimerkein hyvin erilaisista, mutta kouriintuntuvista asioista, jotka ovat tuoneet Laitilaan eri tavoin elinvoimaa.

Esiin nousivat Veljeskodin perustaminen sekä yksityisellä ja julkisella rahoituksella synnytetty kasvurahasto.

Kolmas Katteluksen esimerkki puolestaan on muutaman vuoden takaa ja se syntyi murheellisissa olosuhteissa: Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sotaa pakeni valtava määrä ukrainalaisia. Laitila oli ensimmäisten joukossa toivottavassa heidät tervetulleiksi, järjesti pikavauhtia lasten päiväkoti- ja kouluarjen sekä asuntoja.

– Kaikki lähti puhtaasti auttamishalusta ja isossa roolissa oli yhdessä tekeminen. Mutta tästä on seurannut esimerkiksi se, että Laitilassa menee nyt asuntoja kaupaksi, meidän väkiluku on kasvanut ja lasten lukumäärä lisääntynyt, Kattelus luetteli täysin odottamatta auttamistyön seurauksena saatuja asioita.

KATTELUS painotti, että kaikkia hänen esiin nostamiaan elinvoimaa konkreettisesti kohentaneita esimerkkejä yhdistää muutama asia:

– Hetkeen tarttuminen, yhteistyö ja konkreettinen tekeminen.

Pyhärannan kunnanjohtaja Jukka Laiho korosti hänkin yhteistyön merkitystä.

– Ainakin pienessä kunnassa on pohdittava tarkoin, mitä elinvoimasektorilla tehdään itse ja mitä yhteistyössä muiden kanssa, hän sanoi ja nosti mainitsi tärkeistä yhteistyötahoista muun muassa Ukipoliksen ja yritykset.

Laiho muistutti myös elinvoiman merkitsevän ihmisille hyvinkin erilaisia asioita.

– Se voi tarkoittaa sitäkin, että ihmisillä on hyvä olla, mikä kunnan näkökulmasta tarkoittaa vaikkapa ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

MUUTAMA kuukausi sitten Varsinais-Suomen maakuntajohtajaksi valittu Jyri Arponen katsoi elinvoimaa koko maakunnan tasolla. Hänestä olennaista on tarjota Varsinais-Suomen jokaiseen kolkkaan mahdollisimman hyvät mahdollisuudet menestyä.

Aluetta hän pitää erinomaisena monin eri tavoin, muun muassa sijaintinsa ansiosta.

– Varsinais-Suomi kytkee koko Suomen Eurooppaan ja tämä on unohtunut isossa keskustelussa kokonaan, hän harmitteli ja korosti Varsinais-Suomella olevan strategisen tärkeä asema.

Tämä on hänen mukaansa suurin syy, miksi Länsirata on niin tärkeä.

– Eihän kyse ole siitä, että Turusta pitäisi päästä hieman nopeammin Helsinkiin, hän torppasi lyhytnäköisen katsantokannan.

ARPONENKIN korosti kuntajohtajien tavoin yhteistyön merkitystä elinvoiman keskeisenä peruspilarina. Onnistuneiden hankkeiden reseptiikka on hänestä varsin yksinkertainen:

– Oikeastaan kyse on enemmästä kuin yhteistyöstä, kyse on erityisesti yhdessä kehittämisestä, hän painotti ja peräänkuulutti myös yhteisin voimin toteutettuja kehityshankkeita.

Julkisen rahan hän näkee olennaisena osana elinvoiman vahvistamista.

– Kun kehitetään uutta, ei riski voi kuulua vain yksittäisille toimijoille, vaan vastuun tulee jakautua leveämpien hartioiden varaan.

MAAKUNTAJOHTAJA teki katsauksen myös datatalouteen, jonka osa ovat esimerkiksi digitaaliset tuotepassit. Ne ovat keino koota yhteen dataa esimerkiksi tuotteiden kestävyydestä, raaka-aineista ja materiaaleista.

Samalla ne liittyvät Arposen korostamaan kiertotalouteen. Digitaaliset passit kun tarjoavat kuluttajille tietoa läpinäkyvästi, edistävät vastuullista liiketoimintaa – ja voivat olla osaltaan nopeuttamassa siirtymistä kiertotalouteen.

Hänestä kyseessä ei ole niinkään uhka, vaan mahdollisuus: uusi aika uusine vaatimuksineen synnyttää myös uusia liiketoimintamalleja ja -keinoja. Ja Vakka-Suomen yrityksillä hän näkee olevan kaikki edellytykset pysyä hyvin pinnalla myös muuttuvassa toimintaympäristössä.

– Varsinais-Suomi ei ole hengeltään niin teollinen kuin Satakunta. Niinpä meille innovointi ja vihreä siirtymä tuo uusia menestyksen mahdollisuuksia.

Yrityksissä kielen päällä niin tuotekehittely, kestävä kehitys kuin verkostoituminenkin

Yritysten näkökulmaa avasivat elinvoimafoorumissa Matti Nyfors Munaxista, Pasi Nieminen Vexvestä ja Jyrki Suominen Framecompista.

Laitilassa, Kustavissa ja Mynämäessä toimiva Munax on johtava kuorimunien toimittaja, mutta myös käsiteltyjen, pastöroitujen munatuotteiden kehittäjä ja tekijä. Nyfors korosti puheessaan esimerkiksi oman tuotekehityksen merkitystä.

– Teemme itse tutkimuksia, jotka ovat pohjana meidän innovaatioille. Olemme saaneet tuotekehityksen aivan uudelle tasolle isossa mittakaavassa, hän hehkutti ja kertoi Munaxilla olevan pari patenttiakin.

– Me ollaan ensimmäisenä maailmassa fermentoitu kananmunaa ja saatu näin markkinoille esimerkiksi lusikoitava välipalatuote. Kehittely kesti viitisen vuotta, eikä se aivan ilmaistakaan ollut eli näissä on kyse kuitenkin aika isoista asioista, Nyfors muistutti.

VEXVE tekee venttiiliratkaisuja kaukoenergiaan eli sekä kaukolämmön että kaukojäähdytyksen tarpeisiin. Yksi sen tehtaista sijaitsee Laitilassa, päämarkkinat sen sijaan sijaitsevat kaukana, kertoi Laitilan tehtaan liiketoimintayksikön johtaja Pasi Nieminen ja listasi myyntialueiksi Keski-Euroopan, Skandinavian ja myös muun muassa Kiinan.

– Tavoittelemme kasvua ja se tarkoittaa, että tarvitsemme lisää sekä robotteja, käsiä että seiniä.

Kestävä kehitys on osa yrityksen menestystarinaa ja näyttelee tulevaisuudessa yhä isompaa roolia.

– Euroopan ulkopuolella tähän ei vielä ainakaan juuri panosteta. Meille kestävä kehitys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rakennetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kannattavaa liiketoimintaa.

PYHÄRANTALAINEN Framecomp on alumiinikehystettyjen lasien valmistaja, joka on erikoistunut avattaviin lasiratkaisuihin ajoneuvo-, työkone- ja veneteollisuuteen. Iso osa tuotteista menee vientiin.

Framecompin kehitysjohtaja Jyrki Suominen kertoo tulevaisuudessa erikoistuotteilla, kuten älylaseilla, olevan yhä isompi merkitys.

– Tämä on uutta ja kasvavaa markkina-aluetta, jossa keskeistä on tuotekehitys.

Hän nosti esiin myös yhteistyön merkityksen.

– Me ollaan verkostoiduttu enemmän muun muassa samalla alalla toimivien yrityksen kanssa. Se on tuonut molemminpuolista hyötyä ja siitä on vain hyvät kokemukset, Suominen kiittelee.

Roope Uusitalo: ”Talouskriisejä tulee jatkossakin”

Vakka-Suomen elinvoimafoorumissa puhuneen Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalon aiheena olivat Suomen talouskriisit.

Laitilalaissyntyinen Uusitalo kertoi, että aiheesta on hiljattain syntynyt myös kirja. Se pohjautuu yliopiston luentosarjaan, joka näki päivänvalon ensimmäisenä koronakeväänä 2020.

– Taustalla on koronakriisin alussa syntynyt pelko siitä, että koronan vuoksi tulee täydellinen romahdus, jotakin, joka on vielä jopa pahempaa kuin 1990-luvun lama.

Kirjassa on käyty läpi, millaisia talouskriisejä Suomessa on ollut ja mitä niistä voisi oppia, niin että ne voitaisiin välttää.

Uusitalo sanoo, että talouskriiseistä on jo Suomessa opittu paljon.

– Esimerkiksi pankkivalvonta on nykyään sellaisella tasolla, että pankit voivat ottaa takkiin aika paljon ilman että valtion pitää ne pelastaa.

Talouskriisejä koetaan varmasti myös tulevaisuudessa, Uusitalo ounastelee.

– Niitä on vaikea ehkäistä. Mutta olennaista on, että julkisella sektorilla on kykyä, edellytyksiä ja mahdollisuuksia lieventää talouskriisejä.