Erilaiset ruokakohut näyttävät asettuneen pysyväksi osaksi arkeamme. Taustalla on erilaisia syitä aina ammattirikollisuudesta omiin asenteisiimme, ilmastonmuutoksesta tutkimusmenetelmien kehittymiseen.
Äskettäin kohun synnytti se, että uudet ravitsemussuositukset kehottavat kasvipainotteiseen syömiseen. Takuuvarmasti närkästymisaalto iskee myös, jos vaikkapa ehdottaa kasvisruuan lisäämistä kouluissa.
Mutta ruoka on myös iso bisnes, jossa liikkuvat globaalisti valtavat rahat. Meilläkin on paljastunut suoranaisia ruokahuijauksia.
Hätkähdyttäviä olivat esimerkiksi syksyllä DNA-testausmenetelmällä tehdyn tutkimuksen tulokset, joiden mukaan jopa 60 prosenttia EU:n ulkopuolelta tulevasta hunajasta ei itse asiassa ole ensinkään hunajaa. Mehiläisen kukista keräämän meden sijaan tuotteista löytyi esimerkiksi sokerisiirappia tai -lientä.
Suomessa on paljastunut myös lihaskandaaleja, joissa muun muassa ulkomaista riistaa on myyty hämäristä olosuhteista kotimaisena ja hevosenlihaa naudanlihana.
”Fazer kehittää VTT:n kanssa kaakaota soluviljelyllä.”
Ruokabisnekseen vaikuttaa myös ilmastonmuutos. Esimerkiksi kansallisylpeytemme Fazer on kertonut ahdingostaan, kun ilmastonmuutos uhkaa jopa lopettaa koko kaakaonviljelyn lähivuosikymmeninä.
Fazer onkin testannut kauran ja rukiin soveltumista ”suklaan” valmistamiseen ja parhaillaan se kehittää Teknologien tutkimuskeskus VTT:n kanssa kaakaota soluviljelyllä.
Viime vuosina uusi trendi ruokamarkkinoilla ovat erilaiset kasvispohjaiset ja proteiinipitoiset ”lihankorvikkeet”. Kallista ja aikaa vievää kehitystyötä pönkittää muun muassa tieto siitä, että eläinperäisen ruuan tuotanto on ympäristölle erityisen kuormittavaa – ja mikä tärkeintä: kasvisvaihtoehtojen kysynnän kasvu.
Solina Saarikoski
solina.saarikoski@laitilansanomat.fi