Vaikka valtuuston pöydällä oli pääasiassa niukkuutta tarjoileva talousarvio, ryhmäpuheenvuoroissa ei ryvetty pelkässä synkkyydessä.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Tuomas Vuorio oli sitä mieltä, että Laitilassa on moni asia varsin hyvin.
– Ja meillä on täällä Laitilassa vakkasuomalaiseen tapaan sikses hyvin, että meillä on monta esiin nostettavaa ylpeydenaihetta ja elinvoimatekijää, joista saa pitää meteliä Laitilan ulkopuolellakin, Vuorio huomautti.
Vuorio myös korosti kaupungin ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä ja koki, että siihen pitäisi tulevaisuudessa panostaa lisää.
SDP:n ryhmäpuheenvuorossa Hanna Lahtonen puhui ilmastonmuutoksen vaikutuksista, levottomasta maailman tilanteesta ja talouden epävakaasta tilasta, jotka väistämättä heijastelevat myös Laitilaan. Lahtonen toi kuitenkin esiin, että synkkä tilanne pitää sisällään myös mahdollisuuksia. Kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten ilmiöt vaikuttavat paikallisesti. Esimerkiksi tulviin on mahdollista varautua panostamalla hulevesijärjestelmän kunnostamiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisjaostossa istuva Lahtonen piti hyvänä, että Matikan alueelle suunnitellun huoltorakennuksen rakentamista päätettiin aikaistaa suunnitelmavuodelle 2026.
– Se parantaa merkittävästi pururadan käytettävyyttä ja omalta osaltaan luo paremmat edellytykset kuntalaisten omatoimiseen hyvinvoinnin edistämiseen, Lahtonen sanoi.
Laitilan puolesta -ryhmän puheenvuoron pitänyt Janne Kuusisto ei ollut yhtä positiivisella mielellä kuin kaksi aiempaa puhujaa. Hän totesi, että Laitilassa riippuu aivan käsiteltävästä asiasta, onko rahaa vai ei.
– Säästöjä haettaessa on ainakin lasten ja nuorten kohdalla kaivettu jokainen penni pöydälle, Kuusisto huomautti.
Sen sijaan tiettyihin investointeihin on Kuusiston mukaan löytynyt taianomaisesti rahaa.
Kokoomuksen ryhmän puolesta puhunut Virve Aho muistutti päättäjiä siitä, että muuttuviin tilanteisiin pitäisi pyrkiä reagoimaan mieluummin etupainotteisesti kuin liian myöhään. Yhtenä esimerkkinä Aho tuo esiin kaupungin tarpeettomien tilojen tilanteen, joiden myynnin hän huomautti olleen jo tämän vuoden tavoitteena.
– Toimintojen tehostuessa ylimääräisten tilojen määrä tulee entisestään kasvamaan. Niiden ylläpitämisestä tulee kaupungille vuosittain kustannuksia, ja niiden kattamiseen olemme tänäkin vuonna joutuneet hakemaan säästöjä muualta. Näin joudumme tekemään myös tulevaisuudessa ellemme kykene vastaamaan tavoitteisiin, Aho huomautti.
Perussuomalaiset kaipasivat Laitilaan uutta yhtenäistä yritystonttien aluetta.
– Sinne saataisiin iso yritys, joka toisi 100–200 uutta työpaikkaa, Timo Rantanen (ps.) visioi.
Kristillisdemokraatit kiinnittivät huomionsa sekä Laitilan syntyvyyden hienoiseen noususuuntaan että maahanmuuton kautta vahvistuvaan väkilukuun. Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa Tiina Saari muistutti vuoden alussa voimaan tulevasta uudesta kotoutumislaista. Sen tavoitteena on Saaren mukaan helpottaa pääsyä työelämään ja saada esimerkiksi maahanmuuttajanaisia ja muita työelämän ulkopuolella olevia palveluiden piiriin.
– Muun muassa näillä palveluilla edesautetaan kotoutumista paikkakunnalle ja suomalaiseen yhteiskuntaan, Saari sanoi.
Valtuutettu Seppo Rinne ei ollut Pro Vakka-Suomen ryhmäpuheenvuorossa kovin vakuuttunut siitä suunnasta, johon kaupunki on nyt menossa. Rinne oli huolissaan siitä, miten paljon asioita kaupunki on viime vuosina menettänyt. Viimeisimpänä oli Winnovan Laitilan yksikön lakkautuspäätös. Rinteen mukaan tämä oli Laitilalle paitsi taloudellinen kysymys myös iso mainehaitta.
– Sen näkee, että selkäsauna on saatu kun tuollainen nimi poistuu paikkakunnalta, Rinne huomautti.
Hänen mukaansa kaupungissa olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota elinkeinoelämän kehittämiseen. Lisäksi kaupungin pitäisi hänen mukaansa huolehtia, että paikkakunnalla on riittävästi asuntoja.
– En nähnyt budjetissa yhtään sellaista ehdotusta, että rakennetaan kerrostalo, Rinne kummasteli.
Jos käyttötalousosan menikin valtuustossa läpi ilman isompia mutinoita, investointiosassa riitti enemmän pureskeltavaa. Laitilan puolesta ryhmä teki siihen muutosesityksen. Sen mukaan Varppeen koulun julkisivun kunnostamiseen varattu määräraha tulisi käyttää sisätilojen kuntoon saattamiseen. Esityksen tehneen Raittisen mukaan koulussa on tiloja, joista on tehty ilmoituksia ja joille ei ole toistaiseksi tehty vielä mitään.
– En ymmärrä, miksi alamme saneeraamaan julkisivua kun meidän täytyy keskittyä sisäpintoihin ja etsiä sieltä se vika, Raittinen huomautti.
Useampi valtuutettu muistutti, että julkisivuremontti on osa asiantuntijoiden suositusten pohjalta tehtyä toimenpidesuunnitelmaa. Moni oli sitä mieltä, ettei asiantuntijoiden näkemystä tulisi lähteä kyseenalaistamaan. Esimerkiksi valtuutetut Tapio Kylä-Heiko (kesk.) ja Virve Aho kokivat, että koska Varppeeseen on jo panostettu niin paljon niin kaupungin tule katsoa asiantuntijoiden tekemä toimenpideohjelma loppuun asti.
Valtuutettu Matti Viljanen (kesk.) muistutti, että ilma kulkee seinissä olevien eristeiden läpi ja voi heikentää sisäilman laatua.
– Laki edellyttää, että rakennuksissa on lievä alipaine. Se tarkoittaa sitä, että sisälle vedetään enemmän ilmaa kuin sitä työnnetään ulos. Tällöin ilma tulee rakenteista. Silloin seinärakenteissa, jotka ovat jo hyvin vanhat, voi olla mikrobeja, jotka vedetään samalla sisälle, Viljanen sanoi.
Valtuutettu Henri Aitakari (lpyl) muistutti, että asiantuntijat eivät ole olleet lähihistoriassa aina oikeassa. Aitakarin mukaan asiantuntijoiden ohjeita kuunneltiin niin vanhan Kappelimäen koulun kuin Pähkinäpensaan päiväkodinkin korjaustöitä tehdessä, ja silti kumpikin rakennus päädyttiin lopulta purkamaan.
– Ei varmasti kukaan pysty laittamaan päätään pantiksi, että Varppeen koulu tällä tulee kuntoon, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto (kesk.) kommentoi.
Vaikka asiantuntijatkin voivat erehtyä, onnistumisen mahdollisuudet ovat Kuusiston mukaan paremmat, jos heitä kuunnellaan.
Juha Raittisen tekemä ja Janne Kuusiston kannattama muutosesitys Varppeen koulun julkisivuremonttia varattuun määrärahaan kaatui äänestyksessä äänin 27–4.
Toinen asia, joka herätti keskustelua, olivat kaupungin tontit. Toiset kritisoivat kaupungin aikeita rakentaa uusia asuinalueita esimerkiksi Kodjalaan.
– Nyt me laitamme Kodjalaan lisää rahaa, vaikka Laessaaresta ei ole ensimmäistäkään tonttia myyty. Minun mielestäni ensin pitäisi myydä ja sitten vasta alkaa rakentaa uusia asuinalueita, Raittinen painotti.
Toiset näkivät, että kaupungin tulee markkinoida tonttejaan tarmokkaammin.
Valtuutettu Oskari Pilppula (kesk.) kertoi huolestuneensa siitä, että kaupunki aikoo leikata markkinoinnista.
Hän huomautti, että talouskasvusta on nähtävissä jo varovaisia merkkejä ja asuntokauppakin on tilastojen valossa piristymässä.
– Nyt on se hetki, kun markkinointiin tulee satsata ja kohdennetaan se nyt näihin tontteihin, Pilppula sanoi.
MUOKATTU 13.12.KELLO 8.57. PERUSSUOMALAISTEN RYHMÄPUHEENVUORON PITI TIMO RANTANEN EIKÄ JOUKO AITTAKARI KUTEN JUTUSSA ALUN PERIN KERROTTIIN.
