Marja-Liisa Mutka
Tuttavat kadulla, perheenjäsenet kotona, opettajat oppilaille, esimiehet alaisille, kaikki viestivät joka hetki ja joka paikassa. Kaikilla on jotain sanottavaa, ja jokainen toivoo ja luulee, että viesti menee perille.
Usein kuitenkin mennään metsään. Kun viesti menee metsään, silloin kuulija on ymmärtänyt kaiken väärin.
Jokainen viestinvastaanottaja ymmärtää kuulemansa tai lukemansa omalla tavallaan – pääsääntöisesti eritavalla kuin kuin kukaan muu. Osmo A. Wiion mukaan viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta.
Viestin ymmärtämiseen vaikuttavat kuulijan tunteet puhujaa kohtaan sekä hänen oma tunnetilansa. Ei jakseta kuunnella, vaan odotetaan vain omaa vuoroa sanoa jotain asiaan. Halutaan kenties olla erimieltä ja ymmärtää väärin jo etukäteen.
Työpaikoilla ja eduskunnassakin kuulee puhuttavan tahallisesta väärinymmärryksestä. Politiikassa tahallisella väärinymmärtämisellä on helppo mustamaalata ja saattaa toinen osapuoli naurunalaiseksi.
Toinen asia on tahallinen väärän tiedon tuottaminen ja levittäminen. Lukijan tai kuulijan vastuulle jää selvittää, onko tieto oikea.
Sokrateen kolmoissuodatintestin perustan muodostavat totuus, hyvyys ja hyödyllisyys. Hänen ohjeensa oppilailleen oli, että ennen tiedon levittämistä, jokaisen pitäisi kysyä itseltään, onko se, mitä aion sanoa, totta. Toiseksi, onko se hyvä asia. Ja kolmanneksi, onko se niin hyödyllinen tieto, että minun on sanottava se.
Huumori on joskus hyvä keino pitää yllä kuulijan mielenkiintoa ja helpottaa viestin ymmärtämistä. Se voi olla myös vaarallista. Sarkasmi ei aina tuota toivottua tulosta, vaan ruokkii väärinymmärtämisen mahdollisuutta.
Olen joskus itse karvaasti joutunut näkemään, miten kuulijan ilme muuttuu sen merkiksi, että hän ymmärsi asiani väärin. Hän piti totena sitä, minkä minä olin tarkoittanut leikiksi. Nolo tilanne! Jos kuulija ei ole tarpeeksi tuttu, lienee turvallisinta olla asiallinen vaikkakin tylsä.
Vaalien alla puheilla ja kirjoituksilla haetaan kannatusta meidän porukan mielipiteille ja yritetään osoittaa muut mielipiteet vääriksi. Puhutaan ihan muusta kuin mitä kysyttin.
Tai ohjataan puhe sujuvasti sivuraiteelle pois aiheesta. Vetoaminen, liioittelu, kärjistys ja vastakkainasettelu ovat populistisen puheen keinoja hämärtää sitä varsinaista ongelmaa, mistä oltiin puhumassa.
Me olemme erilaisia. Toiset ovat herkkiä – toiset nauttivat hurtista huumorista.
Toiset ottavat kaiken kirjaimellisesti – toiset nauttivat sanaleikeistä. Paljon mahtuu maailmaan puhetta, tekoja sopii aina odottaa, sanotaan sananlaskussa. Kunhan ei unohdeta kunnioitusta ja varotaan nolaamasta toisia.
Kirjoittaja on laitilalainen eläkeläinen, jolle metsään meneminen on mieluisa asia.