Arto Kanerva
Talousmetsä mielletään helposti paikaksi, jossa kasvaa vain yhtä puulajia ja siinä kaikki. Tilanne ei kuitenkaan enää ole noin yksioikoinen ja tylsä, sillä vuonna 2014 voimaan tullut metsälain muutos on antanut metsänomistajan käyttöön suuremman valikoiman erilaisia metsän hakkuu- ja hoitotapoja.
Metsä Group otti kesällä 2023 käyttöön Metsä Group plus -hoitomallin, jossa taimikonhoidon tai puukaupan yhteydessä sovitaan metsänomistajan kanssa erilaisista metsäluonnon tilaa turvaavista ja parantavista toimista. Nämä toimet ovat laajempia kuin vakiintuneet nykykäytännöt ja lisäksi tämän hoitomallin valitsemisesta maksetaan metsänomistajalle rahallinen korvaus, kertoo metsäasiantuntija Niina Nupponen.
– Hoitomallilla lisätään vanhojen ja lahojen puitten määrää metsässä sekä turvataan vesistöjä ja rantametsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsään jätetään tavallista enemmän säästöpuita, suojatiheikköjä, lahopuuta ja tekopökkelöitä, hän sanoo.
Nupposen mukaan erityisesti tekopökkelöt tarjoavat hyviä pesäpuuaihioita pienille linnuille. Nämä puolestaan ovat metsänomistajalle hyödyksi syödessään erilaisia metsätuholaisia, kuten kirjanpainajia.
– Nykyisin tähän valmistaudutaan usein jo taimikonhoitovaiheessa jättämällä lehtipuita kasvamaan, niistä sitten aikanaan syntyy hyviä tekopökkelöitä ja lisäksi sekametsät ovat terveitä.
Haarossa, metsänomistaja Asko Vainion metsässä on käynnissä harvennushakkuu. Heti työn ensimmäisenä päivänä syntyi pari tekopökkelöä linnuille ja suojatiheikkö pikkueläimille.
– Metsä on ollut aina osa elämää ja lähellä sydäntä, kertoo Asko Vainio.
– Kyllä talousmetsää aina tarvitaan, eikä kaikkea voi suojella, mutta voimme ottaa luonnon enemmän huomioon ja tällainen hoitomalli on siinä hyvä apu.
Metsäkoneen kuljettaja Jere Ahtiainen toteaa, ettei laajemman hoitomallin mukaan tekeminen juurikaan vaikuta itse työhön, puuta vain jätetään enemmän pystyyn. Kaikki kohteet eivät ole työn kannalta helppoja, mutta tämä on oikein hyvä ja mukava paikka.
Osaamisen ja markkinoinnin asiantuntija Mikko Kaamanen Metsä Groupin Turun toimistolta muistuttaa, ettei tämä toimintamalli ole oikeastaan uusi, sillä metsänomistajat ovat aina jättäneet joitakin kohteita metsässä koskematta.
– Kun metsään saadaan lisää lahopuuta, niin monimuotoisuuskin paranee. Lehtipuista tulee hyviä pökkelöitä, mutta haapoihin ei kosketa, sillä ne ovat arvokkaampia sellaisenaan.
