Hanketta koordinoiva Tanja Harilainen kertoo, että hanke on lähtenyt liikkeelle niin vauhdilla, että yksi sen tavoitteista on jo saavutettu.
– Meidän piti selvittää Uudenkaupungin keskustan avantosaunatarpeita ja se homma tulikin heti valmiiksi, kun Blueberry Hill Sauna ilmoitti rakentavansa jo pidemmän aikaa suunnitelmissa olleen saunan keskustan liepeille Janhuanniemeen. Sauna avataan avantouimareiden käyttöön maaliskuussa.
Hankkeessa perustetaan alueelle uusi saunaseura, jonka tavoitteena on pitää yllä alueen saunakulttuuria, jatkaa hankkeissa aloitettuja toimia ja järjestää joka toinen vuosi Saunapäivän avoimet lauteet yhteistyössä Uudenkaupungin Vanhat talot -yhdistyksen kanssa.
Saunapäivä järjestetään vuorovuosina Vanhat talot -tapahtuman kanssa, samana ajankohtana syyskuun alussa. Tänä vuonna tapahtuma on lauantaina 6. syyskuuta.
– Saunapäivänä kaikki alueen yhdistykset, yritykset ja yksityiset ihmiset voivat avata saunansa tapahtuman osallistujille. Saunan voi avata vain katsottavaksi tai sitten sen voi lämmittää niin, että osallistujat pääsevät löylyihin, Harilainen sanoo.
Samana päivänä Laitilan Kasitorilla järjestetään Lähiruokapäivän valtakunnalliset avajaiset, ja yhteistyötä pyritään virittämään myös tapahtumien välillä.
Hankkeessa suunnitellaan myös toista uutta tapahtumaa talvikaudeksi.
– Tarkempia suunnitelmia ei vielä ole, mutta jonkinlainen avantoralli tai lapsiperheiden joulusaunatapahtuma se varmaan tulee olemaan, Harilainen pohtii.
Yksi hankkeen tavoitteista on kartoittaa alueen julkiset saunat ja koota ne sähköiselle alustalle. Maaseutu on täynnä mielenkiintoisia saunoja, mutta tällä hetkellä niistä on vaikea löytää tietoa. Jatkossa kun tekee mieli saunoa, voi katsoa kartalta, mikä on lähin julkinen sauna, jossa on kiuas lämpimänä.
Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio uskoo, että tällaiselle palvelulle on kysyntää. Julkiset saunat palvelevat alueen matkailijoita, mutta lisäävät yhteisöllisyyttä myös asukkaiden kesken.
– Moni kertoo vähentäneensä kotona saunomista sen jälkeen, kun sähkön hinta nousi. Siksi julkisille saunoille on taas entistä enemmän kysyntää, hän pohtii.
Suomen saunaperinne on nimetty Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020. Ensimmäiset saunat on rakennettu nykyisen Suomen alueelle jo kivikaudella noin 10 000 vuotta sitten. Nykyään Suomessa on yli 3 miljoonaa saunaa ja yli 90 prosenttia suomalaisista kertoo saunovansa ainakin kerran viikossa.
Perinteisesti suomalainen saunakulttuuri on siirtynyt sukupolvelta toiselle itsestään, mutta Vakka-Suomessa on herännyt huoli siitä, oppiiko koko uusi sukupolvi saunomaan.
– Täällä on jonkin verran sellaisia perheitä, joissa ei saunota ollenkaan. Erityisesti maahanmuuttajataustaisissa perheissä sauna voi jäädä vieraaksi. Siksi hankkeessa halutaan opettaa suomalaista maaseudun saunaperinnettä uusille sukupolville yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa, Harilainen sanoo.
Harilainen on itse opiskellut saunaterapeutiksi ja sitä kautta hän on hyvin perillä saunakulttuurista, saunaan liittyvistä uskomuksista ja saunassa tehtävistä hoidoista. Hänen mukaansa tämän hetken saunakulttuurissa korostuu rentoutuminen ja palautuminen.
Historiassa maaseudun saunat ovat olleet jatkuvasti käytössä, sillä niissä on palvattu lihaa, loukutettu pellavaa, synnytetty ja huolehdittu terveydenhoidosta. Nykyäänkin Vakka-Suomen savusaunoja hyödynnetään savustuksessa ja Ulla Kallio kertoo, että heillä tehdään jouluisin saunassa prossakkaa.
– Se on vakkasuomalainen versio imelletystä perunalaatikosta. Prossakan pitää olla 50 asteessa useampi tunti, joten helpointa se on valmistaa saunassa.
