– Tämä on oma tapani olla osa yhteisöä. Tässä on kiva olla mukana, koska ympärillä on paljon samanhenkisiä ihmisiä, hän kertoo.
Hällysen molemmat lapset harrastavat Jyskeessä. Tytär voimistelee ja harrastaa yleisurheilua ja poika pelaa salibandya ja kesäisin jalkapalloa. Lisäksi tytär pelaa jalkapalloa Uudessakaupungissa, koska hänen ikäisilleen ei ole Laitilassa tyttöjen joukkuetta.
– Meidän perheessä on aika monen lajin edustajia.
Alun perin Hällynen päätyi mukaan seuran toimintaan viettäessään aikaa tyttären harjoitusten aikaan kentän laidalla. Häntä pyydettiin mukaan yleisurheilujaoston nuorisotoimikuntaan, joka vastaa lasten ja nuorten harjoituksiin ja kilpailuihin liittyvistä käytännön järjestelyjen koordinoinnista.
– Voimistelujaostossa olen tyttäreni joukkueen, Kiislojen, joukkueenjohtaja.
Näiden tehtävien lisäksi Hällynen on voimistelujaoston sihteeri ja edustaa voimistelujaostoa Jyskeen hallituksessa.
Viime aikoina on käyty keskusteluja siitä, etteivät vanhemmat enää niin herkästi lähde mukaan seuratoimintaan. Hällynen kertoo huomanneensa, että etenkään vastuurooleihin ei aina ole tunkua.
– Ymmärrän todella hyvin, että aika on kaikille todella tärkeä ja jokainen miettii, mihin oman aikansa laittaa. Olen huomannut, että mukaan lähtemistä helpottaa, jos on itsellä aiempaa kokemusta lajista.
Hällysen mukaan kynnystä on pyritty pitämään mahdollisimman matalana, jotta ihmiset rohkaistuisivat lähtemään mukaan.
Voimistelu lajina elää Laitilassa vahvaa nousukautta. Hällysen mukaan harrastajamäärät ovat voimakkaassa kasvussa ja pian ollaan siinä rajalla, riittävätkö jaoston resurssit ottamaan lisää harrastajia.
– Meillä ei ole vielä valmentajia tullut niin montaa, koska lajin harrastajia ei ole ollut Laitilassa niin pitkään. Se tietysti haastaa meitä.
Hällysen mukaan sekä voimistelun että yleisurheilun tulevaisuus Laitilassa näyttää kuitenkin hyvin valoisalta.
– Harrastajia ja seuratoimijoita on riittävästi eli voimme järjestää toimintaa. Molemmissa jaoistoissa on hyvää se, että niissä tehdään tulevaisuuteen suuntautuvaa kehittämistyötä.
Tässä työssä Hällynen on itsekin mukana, mikä olikin yksi niistä perusteista, joiden vuoksi hänet valittiin vuoden seuratoimijaksi. Hällynen on ollut mukana kehittämässä sekä seuran hallintoon että jaostojen toimintaan uusia tapoja toimia. Seuran hallinnossa on otettu käyttöön uusia järjestelmiä, joiden tarkoitus on vähentää hallinnollisia töitä.
Hällynen on ollut myös mukana tekemässä vastuullisuus- ja vaikuttavuusohjelmaa voimistelujaoistossa. Vastuullisuus seuratoiminnassa tarkoittaa monia asioita, mutta esimerkiksi se merkitsee sitä, että toiminta on lapsilähtöistä, oikeudenmukaista, avointa ja suvaitsevaista.
– On erityisen tärkeää, ettei meillä ole minkäänlaista syrjintää tai kiusaamista vaan voisimme säilyttää lapsille hyvän ja turvallisen ympäristön harrastaa.
Vastuullisuuteen liittyy myös ympäristön huomioiminen sekä huolehtiminen siitä, ettei harrastaminen muutu liian kalliiksi. Usein samalla keinolla voidaan tukea molempia periaatteita. Voimisteluun liittyy kilpaileminen ja kilpailuja varten täytyy hankkia asut, jotka voivat olla arvokkaita.
– Koska meillä on useita joukkueita, olemme pyrkineet kierrättämään esiintymisasuja ja muokkaamaan niitä uudelleen käyttöön.
Hällynen pitää tärkeänä, että tarjolla on matalan kynnyksen liikuntaa. Voimistelujaostossa on paitsi joukkuevoimistelua ja esittävän tanssin joukkueita myös alkeisryhmiä, joista voi taitojen karttuessa siirtyä joukkueisiin. Lisäksi jaostolla on aikuisten tanssillisen voimistelun ryhmä.
– Meillä on lasten yleisurheilukoulu käynnistynyt nyt taas keväällä. Toimin siinä vetäjänä. Siellä pääsee kokeilemaan lajeja ja harjoittelemaan, ja sitten jos innostuu niin siitä pääsee suoraan mukaan kesäkaudelle.
Kaikki liikuntaa ja urheilua harrastavat lapset eivät ole isoina oman lajinsa huippu-urheilijoita, mutta tämä ei ole Hällysen mukaan tavoitekaan.
– Mutta lapsuudessa luodut valmiudet mielestäni edistävät terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa aikuisuudessa. Ja kun on lapsena harrastanut, on aikuisena helpompi lähteä mukaan erilaiseen liikunta- ja harrastustoimintaan.
Hällynen kokee, että urheiluseurassa harrastaminen on paljon muutakin kuin lajitaitojen opettelua.
– Täällä opitaan kaveritaitoja ja ryhmässä toimimista sekä iloitaan onnistumisista ja opitaan käsittelemään pettymyksiä.
