Todennettujen havaintojen valossa sudesta on tullut yhä tutumpi näky varsinaissuomalaisilla pihoilla. Susien pihakäynnit ja susihavainnot ovat yli tuplaantuneet vuodessa. Nämä luvut nousivat esiin Suomen Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Marko Laineen esityksessä. Laine oli yksi keskustelun alustajista Mynämäellä järjestetyssä suurpetoja koskevassa tiedotustilaisuudessa.
Alkuvuodesta eli 1.1.–26.3. välisenä aikana niitä on kirjattu viranomaisten ylläpitämään Tassu-järjestelmään lähes 1 700 kappaletta, kun vuosi sitten samaan aikaan niitä oli ollut noin 680. Myös alkuvuoden aikana tehdyt susihavainnot ylipäätään ovat yli tuplaantuneet vuoden takaiseen aikaan verrattuna.
– Nämä ovat huolestuttavia lukuja. Etenkin kun huomioidaan se, että alkutalvi on ollut lähes lumeton. Kuinka paljon havaintoja olisi saatu, jos olisi ollut enemmän lunta, Laine huomautti.
Mynämäen kunta ja Mynämäen alueen riistanhoitoyhdistys kutsui viime viikolla koolle keskustelutilaisuuden, jossa perehdyttiin Varsinais-Suomen suurpetotilanteeseen. Tilaisuuteen oli kutsuttu Mynämäen, Nousiaisten, Kustavin, Taivassalon, Vehmaan ja Kemiönsaaren kunnat sekä Laitilan ja Liedon kaupungit sekä alueen riistanhoitoyhdistykset, poliisi ja Riistakeskus.
Laineen mukaan Varsinais-Suomen susitilanteesta tekee haastavan se, että alueella asuu paljon ihmisiä.
– Kohtaamisia tulee väistämättä ja pihapiirihavaintoja tulee lisääntyvissä määrin. Tämä on johtanut siihen, että erityisesti pienten lasten vanhempien pelkotilat ovat lisääntyneet, Laine lisäsi.
Samassa tilaisuudessa omaan puheenvuoronsa piti myös Metsästäjäsyndikaattia edustanut Marko Liljeström . Liljeström kielsi, että susien lisääntynyt määrä olisi vain metsästäjien ongelma.
Hän esitti myös kolme kovaa väitettä. Ensinnäkin sudet eivät hänen mukaansa saa oleskella asutulla alueella. Toiseksi ihmisten seuraaminen esimerkiksi pururadoilla ei hänen mukaansa käy.
– Kolmanneksi koulukyytejä ei pitäisi joutua susipelon vuoksi järjestämään, hän huomautti.
Liljeström kertoi perehtyneensä suurpetoja koskeviin säädöksiin ja oikeusasteiden ratkaisuihin. Esimerkiksi yhdessä hänen esittelemissään Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa jo sitä, että kunta joutuu järjestämään koulukyytejä susien vuoksi, on pidettävä turvallisuustilanteen häiriintymisenä.
Liljeström lisäsi, että jos yleisen turvallisuustilanne on häiriintynyt, poliisilla on velvoite poistaa uhka.
– Olemme siinä tilanteessa, että meidän on vaadittava poliisia ottamaan sitä vastuuta, jonka ei olisi pitänyt heille kaatua, Liljeström lisäsi.
Riistakeskuksen riistapäällikkö Jörgen Hermanssonin mukaan tilanne ei kuitenkaan esimerkiksi koulukyytien suhteen ole niin yksinkertainen kuin Liljeströmin puheenvuorossaan antoi ymmärtää.
Hermansson huomautti, että laillisuutta valvovien viranomaisten lausunnot ovat osin ristiriitaisia.
– Toisaalta ne antavat tehtäviä turvallisuuden turvaamiseksi, mutta kun tullaan siihen, että suurpetoja pitäisi poistaa niin vastaan tulevat erittäin, erittäin tiukka suojelu, Hermansson painotti.
Hermanssonin mukaan kunnan järjestemä koulukyyditys ei automaattisesti tarkoita sitä, että susia voitaisiin poistaa. Suurpetojen pyynti perustuu Suomessa tällä hetkellä ainoastaan vahinkoperusteisten poikkeuslupien kautta saatuihin kaatolupiin.
Susi on edelleen Suomessa ylimmässä suojeluluokassa, mikä tarkoittaa, että lupien saaminen on erittäin vaikeaa ja että lupia voidaan myöntää koko Suomeen korkeintaan 28 kappaletta. Tänä vuonna lupia on myönnetty tässä vaiheessa vuotta yhteensä jo 20, joista seitsemän on myönnetty Varsinais-Suomeen.
EU:n komissio hyväksyi viime vuoden lopulla esityksen suden suojelustatuksen alentamisesta. Bernin sopimukseen ehdotettu muutos astui voimaan maaliskuun 7. päivä. Kyseessä on ensimmäinen virallinen askel siihen, että susi voitaisiin EU:n tasolla määritellä suojelluksi lajiksi. Tällä hetkellä susi on tiukasti suojeltu laji.
Uusi määrittely antaisi toteutuessaan jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa susikantojensa hoidossa. Lainsäädäntömuutos pitää kuitenkin vielä hyväksyä muun muassa Euroopan parlamentissa.
Suomessa suden suotuisan suojelun tason määrittely on poliittinen päätös. Tätä päätöstä tehdessä poliitikkojen tulee Hermanssonin mukaan arvioida riskejä.
– Kyse on siitä, kuinka suurta riskiä halutaan sietää. Jos meillä on tuhat sutta, todennäköisyys siihen, että susikanta esimerkiksi 200 vuoden jälkeen elinvoimaisena, on lähes 100 prosenttia. Jos meillä on vain 150 sutta, voi olla, että susikanta säilyy 95 prosentin todennäköisyydellä, Hermansson kertoi.
Suden poikkeusluvin tapahtuvan kannanhoidollisen metsästyksen salliminen helpottaisi Hermanssonin mukaan viranomaisten toimintaedellytyksiä. Kannanhoidollinen poikkeuslupapyynti voi hidastaa suden kannan kasvua, mutta se ei saa taittaa kannan kehitystä.
– Jos meidän toimenpiteemme ovat sellaisia, että susikanta pikkuhiljaa kasvaa niin silloinhan me liikumme kohti suotuisan suojelun tasoa, vaikka emme tiedä, mikä se onkaan, Hermansson sanoi.
Hermanssonin mukaan toivomuksena olisi, että kannanhoidollisella metsästyksellä voitaisiin vaikuttaa susikannan käyttäytymiseen ja saada susia levitettyä Suomeen.
– Ja että sudet pysyisivät vähän loitommalla ihmisistä. Tämä olisi se tärkein työkalu, jolla saataisiin jonkinlaista balanssia, Hermansson kertoi.
Suurpedot heikentävät turvallisuuden tunnetta kunnissa
Mynämäen kunnan ja Mynämäen seudun riistanhoitoyhdistyksen koolle kutsuman ryhmän on tarkoitus keskustella suurpetokannan nykytilanteesta. Taustalla on Mynämäen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Kimmo Suomisen mukaan kansalaisten lisääntynyt huoli erityisesti susista.
– Kansalaiset ovat yhteydessä kuntiin ja kunnat pyytävät meiltä apua ja kysyvät, eikö tälle asialle voida tehdä mitään, Suominen kertoi tilaisuuden aluksi.
Suomisen mukaan tilaisuudessa on tarkoitus käydä läpi askelmerkkejä sekä keskustella yhteistyöstä riistanhoitoyhdistyksen ja poliisin kanssa niin, että myös kunnat olisivat mukana.
Keskustelusta lähetettiin jälkikäteen yhteenveto, josta käy ilmi, millaisia asioita tilaisuudessa nousi esille. Kuntien edustajat toivat esiin, että vaikka susihavaintojen lisääntyminen näkyy konkreettisesti juuri petovaarakuljetuksissa, kyse ei ole vain koululaisten tai metsästäjien ongelmasta.
– Turvallisuudentunteen heikkeneminen koskee kuntalaisia paljon laajemmin, yhteenvedossa todetaan.
Lisäksi tilaisuudessa oli todettu tarve tiivistää suuriistavirka-apua tarjoajien metsästäjien ja poliisin välistä yhteistyötä ja lisätä toimijoiden välistä tiedonvaihtoa.
