Lasten lukemisesta on totuttu puhumaan huolestuneeseen sävyyn, mutta todellisuus ei ole ihan näin yksioikoinen. Laitilan Sanomien keräämä data osoittaa, että lasten lainausmäärät ovat Laitilassakin nousussa.
Julkisen keskustelun ytimessä on jo vuosien ajan ollut huokailua ja huolta: Lapset lukevat koko ajan vähemmän ja vähemmän. Laitilan kirjaston lasten ja nuorten osastosta vastaava kirjastonhoitaja Suvi Sario pitää lasten lukemattomuuden voivottelua turhana märehtimisenä.
– Tässä on nyt jäänyt levy päälle siitä, että lapset ja nuoret eivät lue. Ja lisäksi on keskitytty enemmän ongelmaan kuin ratkaisuun, Sario huomauttaa.
Sitä paitsi kirjaston lainausmäärät osoittavat, ettei lasten lukuinto ole ainakaan laskemaan päin. Laitilan Sanomat selvitti, kuinka monta kirjaa eri-ikäiset lapset lainaavat vuoden aikana. Tämä onnistui yhdistämällä kirjastoista saadut lainausmäärät Tilastokeskuksen ikäluokkakohtaisiin lainaustietoihin.
Luvuista ei kuitenkaan käy ilmi, paljonko vanhemmat ovat lainanneet lapsilleen kirjoja.
– Tästähän puuttuvat myös kaikki luokkalainat sekä Kodjalan ja Kappelimäen siirtokokoelmista tehdyt lainat, Sario lisää.
Laitilan Sanomien tekemässä vertailussa ovat mukana Vaski-kirjastot sekä Paraisten kirjasto. Laitila sijoittui kuntien välisessä vertailussa 9. sijalle, Uusikaupunki 13. ja Pyhäranta 15. sijalle.
Kirjaston lukunurkkauksessa mukavaa paikkaa etsiville Aada Soinulle, Niilo Viljaselle, Selina Lehtiselle, Ilpo Aulalle ja Ella Jaloselle kirjasto ei kuitenkaan ole jäänyt vieraaksi paikaksi.
Tyynyjen varassa mukavan asennon löytäneet Aada ja Niilo arvelevat kumpikin lukeneensa viime vuonna ehkä 20–30 kirjaa. Se on itse asiassa hyvin lähellä heidän ikäistensä keskiarvoa.
– No sitten minä olen kyllä varmaan lukenut enemmän, Niilo ehättää sanomaan.
Laitilan Sanomat selvitti, että esimerkiksi laitilalaiset 8-vuotiaat lukevat vuodessa keskimäärin 27 kirjaa. Määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana.
– Se on vähän paljon, tokaluokkalainen Ilpo Aula pohtii.
Sarion mukaan Laitilan kirjaston ikäluokkakohtaisissa keskiarvoissa on paljon aihetta iloon. Monessa ikäluokassa vuodessa lainattavat kirjamäärät ovat kasvussa. Teini-iän kynnystä lähestyttäessä lainausmäärät laskevat, mutta tässä kohtaa täytyy huomioida myös se, että nuoret lukevat hyvin erilaisia kirjoja kuin lapset.
– Myös nuorten kirjojen aiheet ovat tulleet lähemmäs nuorten omaa elämää. Ne voivat olla aiheiltaan aika rankkojakin, mutta mielestäni niissä on menty oikeaan suuntaan. On hyväksytty se, ettei nuorten elämä ole todellakaan samanlaista kuin 50–90-luvuilla, Sario lisää.
Vaikka kirjasto ei ole kauppa eikä sen tarkoituksena ole myydä mitään, Sario kokee, että kirjaston tehtävänä on markkinoida kirjoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjat asetellaan niin, että ne houkuttelevat lainaamaan ja lukemaan. Lasten ja nuorten kirjojen osastoa on pyritty järjestämään siten, että jokaisella olisi helppo löytää mieleistään lukemista.
Laitilan kirjastossa lasten ja nuorten on myös mahdollista vinkata hyviä kirjoja toinen toisilleen. Sitä varten on tarjolla erillisiä vinkkauslappuja. Sario ilahtuu huomatessaan, että erään nuorten kirjan välistä pilkottaa tällainen lappu.
Kirjat järjestetään hyllyihin myös sen mukaan, kenelle ne on tarkoitettu.
– Me siirsimme esimerkiksi helppolukuiset kirjat alahyllyille, koska pienemmät koululaiset eivät yllä ottamaan kirjoja hyllyjen päältä. Kun kirjan kannet ovat näkyvissä, niitä on helpompi napata selailtavaksi, Sario kertoo.
Lähes 100 vuotta sitten intialainen kirjastonhoitaja S. R. Rangnathan kehitti kirjastotieteen lait. Kun Sario vinkkaa lapsille ja nuorille kirjoja ja joku valittaa, ettei pidä lukemisesta, hän tuo esiin kaksi Rangnathanin lakia.
– Jokaiselle kirjalle on lukija ja jokaiselle lukijalle on kirja. Allekirjoitan tämän ihan täysin. Jos joku sanoo, ettei pidä lukemisesta, isken tämän pöytään ja sanon, että ihan varmasti on löytyy kirjoja. Hän ei ole vain löytänyt omaansa, Sario sanoo.
Laitilan kirjasto on solminut perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa sopimuksen, jossa määritellään miten kirjastoa tehdään eri-ikäisille lapsille tutuksi. Esimerkiksi eskarilaiset saavat tutustumiskierroksen kirjastossa.
– Kun eskarilaisia on kierroksen jälkeen käynyt kirjastossa, olen huomannut heidän esittelevät kirjastoa vanhemmille, iloitsee Sario.
Perusopetuksessa huomioidaan aina kolme luokka-astetta. Tokaluokkalaiset pääsevät tutustumaan kirjaston hyllyluokituksiin, mikä tapahtuu leikin varjolla.
– Heillä on täällä tehtävä, jossa he pääsevät suunnistamaan.
Vitosluokkalaisille järjestetään kirjavinkkausta ja seitsemäsluokkalaiset saavat opastusta tiedonhankintaan, mediakriittisyyteen ja lähdekritiikkiin.
– Käymme läpi, mitä lähteitä kannattaa käyttää. Wikipedia ei välttämättä ole se paras vaihtoehto. Käymme läpi myös sitä, mitä eroa on verkossa olevalla lähteellä ja painetulla teoksella. Millaiset tarkistusprosessit ne käyvät läpi.
Ella Jalonen tietää, mitä hyötyä lukemisesta on.
– Kun lukee, oppii lukemaan paremmin, Ella kertoo.
Niilo huomauttaa, että jos lukee tietokirjoja, oppii enemmän maailmasta. Hän itse lukee paljon tietokirjoja. Hänen suosikkejaan ovat ne, joissa kerrotaan maapallosta.
Selina kertoo pitävänsä kovasti Koiramies -kirjoista. Aadan suosikkikirja on 101 dalmatialaista , ja Ella kertoo lukevansa enimmäkseen helppolukuisia kirjoja.
Kodjalan koulua käyvät Ella, Niilo, Aada, Selina ja Ilpo ovat kaikki valtakunnallisesti palkittuja lukijoita. Heidän 1.–2.-yhdistelmäluokkansa nimittäin voitti alkuvuodesta valtakunnallisen Tähtipöllö-lukukilpailun.
Luokka ahkeroi yhteensä yli 90 000 sivua vajaassa puolessa vuodessa. Heidän – jos jonkun – voisi kuvitella, miten ikätoveritkin saataisiin tarttumaan useammin kirjaan.
Kysymys saa lapset mietteliäiksi.
– Kannattaa lukea kivoja kirjoja, Aada vastaa.
Laitila top 10 lainatuinta teosta ikäluokittain vuonna 2024
0–12-vuotiaat
Lipasti, Roope: Viikinkisolmu, 23
Widmark, Martin: Ruusun salaisuus, 19
Lipasti, Roope: Lätkä-Lauri ja kaukalon kovis, 18
Falch, Malin: Peikkolaakso, 18
Wickström, Mika: Totti ja saksipotku, 15
Kolu, Siri: Yön salaisuus, 14
Lipasti, Roope: Palavan kaupungin lapset, 14
Kaarla, Riina: Viidakon valtiaat, 14
Havukainen, Aino: Tatu ja Patu, syömään!, 14
Parvela, Timo: Merkitty lapsi, 13
13–18-vuotiaat
Hoover, Colleen: It ends with us, 9
Wlosok, Victoria: How to find a missing girl, 9
Lehtinen, Tuija: Laura, ystäväni, 9
Seeck, Max: Loukko, 8
Russell, Rachel Renée: Nolo elämäni. Olisinpa vaihto-oppilas, 8
Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirja. Helppo nakki / 18, 8
Selznick, Brian: Hugo Cabret : kuvaromaani, 8
Eloranta, Niina: Kipinä : suomea lukioon. 1-2, 7
Austen, Jane: Ylpeys ja ennakkoluulo, 7
Morris, Heather: Cilkan tarina, 7
30–49-vuotiaat
Kallioniemi, Tuula: Aaveita ja avaruusolentoja, 24
Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirja. Kolmas pyörä / [7], 15
Helén, Venny: Kadonneiden hevosten mysteeri, 14
Joenpolvi, Anu: Helleöitä ja entisiä heiloja, 14
Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita, 14
Ayres, Pam: Sami Saukko, 13
Tison, Annette: Barbapapan puu ; Barbapapan saari, 12
Kim, Jeong-Young: Korea alku! : korean perusteet, 12
Mäkipelto, Ville: Kier[o]t mielet : maailman oudoimmat sarjamurhat, 12
Rose, Barbara: Nuoret salapoliisit, 12
Lähde: Vaski-kirjastojen lainausdata
Mitä ovat Vaski-kirjastot?
Vaski-kirjastot ovat Varsinais-Suomen alueen 18 kunnan muodostama kirjastoverkosto.
Se perustettiin jo vuonna 2008.
Vaski-kirjastoilla on yhteinen verkkokirjasto ja kirjastokortti.
Siihen kuuluvat Turun, Kaarinan, Paimion, Sauvon, Liedon, Kustavin, Taivassalon, Pyhärannan, Uudenkaupungin, Laitilan, Vehmaan, Mynämäen, Nousiaisten, Raision, Naantalin, Salon ja Ruskon kirjastot.
Miten vertailu tehtiin?
Kirjastoilta saadut ikäryhmäkohtaiset lainausmäärät jaettiin Tilastokeskuksen ikäryhmäkohtaisilla väestömäärillä, jolloin saatiin selville kuinka montaa kirjaa eri-ikäiset lapset vuodessa lainaavat.
Vertailuun valikoituvat mukaan Vaski-kirjastoyhteistyössä olevat eli Kaarinan, Turun, Sauvon, Salon, Mynämäen, Raision, Paimion, Laitilan, Maskun, Nousiaisten, Taivassalon, Uudenkaupungin, Naantalin, Pyhärannan, Vehmaan, Kustavin, Ruskon ja Liedon kirjastot sekä Paraisten kirjasto, joka ei kuulu Vaski-yhteistyöhön.
Myös muista maakunnan kirjastoista pyydettiin lainausmääriä, mutta niitä ei teknisistä syistä ollut saatavilla.
Vertailu ei ota huomioon sitä, että vanhemmat lainaavat etenkin pienemmille lapsille lukemista.
Vertailussa eivät myöskään näy opettajien luokilleen tekemät lainat.
Kun verrataan alakouluikäisiä yläkouluikäisiin ja tätä vanhempiin, on syytä huomioida, että alakoululaiset lukevat sivumääriltään hyvin erilaisia kirjoja kuin nuoret.
